Walhalla (elokuva-alan järjestö)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Walhalla ry on suomalainen yleishyödyllinen järjestö ja elokuvatoimisto, joka toimii pohjoismaisen elokuvan puolesta. Sen tehtävänä on edistää pohjoismaisten laatuelokuvien tuntemusta ja levittämistä Suomessa. Walhalla toimii yhteistyössä muun muassa elokuvafestivaalien, kuntien ja kulttuurialan järjestöjen kanssa esittämällä pohjoismaista elokuvaa eri tapahtumissa ja tilaisuuksissa.[1]

Walhalla aloitti toimintansa vuonna 1974 Pohjola-Norden-järjestön elokuvakerhona. Walhalla – pohjoismaisen elokuvan Suomen näyttämö perustettiin ensin Pohjola-Nordenin helsinkiläisten jäsenten tarpeisiin, mutta elokuvakerhotoiminta laajeni Turkuun 1976 ja Tampereelle 1977.[2][3] Vuodesta 1982 Walhallan elokuvasarjoja esitettiin myös Vaasassa.[4][2]

Elokuvakerhotoiminnan lisäksi Walhalla alkoi tuoda maahan elokuvia muista Pohjoismaista ja järjestää teemaviikkoja, seminaareja, kokouksia ja matkoja muun muassa Hanasaaren kulttuurikeskuksen ja Suomen elokuva-arkiston kanssa. Vuonna 1986 Walhallasta tuli itsenäinen rekisteröity yhdistys.[3]

Walhalla omistaa esitysoikeudet moniin pohjoismaisiin elokuviin ja vuokraa niitä kunnille, kouluille, kerhoille, järjestöille ja yksityisille. Walhallan yhteistyökumppaneita ovat Pohjola-Nordenin ja Hanasaaren kulttuurikeskuksen lisäksi Pohjoismaiden suurlähetystöt Suomessa, Helsingin ja Espoon kulttuurikeskukset sekä Finlandssvenskt filmcentrum, jonka kanssa Walhallalla on ollut yhteinen työntekijä vuodesta 2000 alkaen.[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1973 Pohjola-Nordenin nuorisojaosto teki yhdistykselle esityksen elokuvatoiminnan aloittamisesta Helsingissä. Pohjola-Nordenin hallitus, tuolloisena puheenjohtajanaan Yleisradion ruotsinkielisen lähetystoiminnan johtaja Christoffer Schildt, hyväksyi ehdotuksen, ja ensimmäinen elokuvanäytös järjestettiin elokuvateatteri Axassa 17. tammikuuta 1974. Ohjelmana oli Hans Alfredssonin ja Tage Danielssonin kesäinen komedia Tehdäänpä silta (Att angöra en brygga, 1965), ja elokuvakerhon kantakortin lunasti tuona iltana jo parisataa henkilöä. Elokuvasta Tehdäänpä silta muodostui nimensä ansiosta symbolinen elokuva Walhallan alkuaikojen toiminnalle, ja vuonna 1980 se näytettiin ohjelmistossa jälleen, tällä kertaa Kluuvikadun Maxim-teatterissa. [2]

Vuonna 1981 Pohjoismaiden neuvosto alkoi myöntää Walhallan vuonna 1977 tekemän aloitteen pohjalta miljoonan Tanskan kruunun vuosittaista tukea Pohjoismaiden väliselle elokuvayhteistyölle. Walhalla oli keskeisesti mukana myös Hanasaaren kulttuurikeskuksessa joka toinen vuosi järjestettävän Pohjoismaisen elokuvafestivaalin perustamisessa. Monet pohjoismaiset elokuvat saivat Suomen ensi-iltansa Walhallan erikoisnäytöksissä, joissa vierailivat usein myös elokuvien ohjaajat.[2]

Oy Nordfilm Ab ja Nordia-elokuvateatterit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nordia-elokuvateatteri toimi oikealla näkyvässä rakennuksessa Yrjön- ja Simonkadun kulmassa.

Vuonna 1980 käynnistyi Walhallan aloitteesta syntynyt Oy Nordfilm Ab, joka avasi kolmen salin Nordia-elokuvateatterin Helsingin Yrjönkadulle, vastapäätä Koiton taloa.[2] Nordia myytiin 1980-luvun puolivälissä Kinostolle, ja sen toiminta päättyi vuonna 2000.[5]

Vuonna 1979 perustetun Oy Nordfilm Ab:n perustajaosakkaat olivat Suomen tuolloin suurin elokuvateatteriketju Adams Filmi Oy, Filmiryhmä Oy, Pohjola-Norden ry, Hanasaaren kulttuurikeskus, Jörn Donnerin JD-Productions Oy sekä Ari Tolppasen Filmari Ky. Yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi valittiin tuolloinen opetusministeri Pär Stenbäck ja jäseniksi Jörn Donner, hotellinjohtaja Raimo Holm, elokuvayrittäjä Aito Mäkinen, kaupunginjohtaja Tuure Salo sekä Ari Tolppanen ja Lars Åberg. Helsingin ohella Nordfilmillä oli Nordia-niminen elokuvateatteri myös Tampereella. Vuonna 1986 Nordia-teatterit myytiin Kinostolle ja vuonna 1989 Nordfilm ajautui konkurssiin.[6]

Julkaisutoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Walhalla on julkaissut elokuva-alan teoksia, kuten Bo-Christer Björkin Uusi tanskalainen elokuva (1981, ISBN 951-99333-0-1) ja Uusi norjalainen elokuva (1982, ISBN 951-99368-4-X) sekä Lars Lundstenin Islantilaisia elokuvia (1985, ISBN 951-99675-2-4).[2] Vuonna 1985 Walhalla julkaisi Sakari Salkon, Kirsi-Marja Lehtelän ja Saija Mäkisen toimittaman Pohjoismaisen elokuvaluettelon (ISBN 951-99685-1-2).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Walhallan etusivu, viitattu 28.2.2015.
  2. a b c d e f Walhallan kymmenen vuotta, Projektio 1/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL, s. 4–5, 16–17.
  3. a b c Historia, Walhalla ry, viitattu 28.2.2015.
  4. Marttinen, Anna-Maija: Pohjoismaisen elokuvan juhlavuosi, Projektio 1/1984, Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL, s. 5.
  5. Helsingin seudun elokuvateattereita 1900-luvun alusta lähtien, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, viitattu 27.2.2015.
  6. Nordfilm Oy Ab, Elinkeinoelämän keskusarkisto 1996, viitattu 27.2.2015.