Väinö Granlund (jääkäriluutnantti)

Viktor Granlund

Viktor (Väinö) Granlund (3. joulukuuta 1891 Vaasa – 9. toukokuuta 1919 Helsinki) oli suomalainen jääkäriluutnantti.

Perhe

Granlundin vanhemmat olivat rakennusmestari Johan Granlund ja Ida Maria Skinnar. Granlund vihittiin vuonna 1918 avioliittoon Signe Siveä Sanelma Johanssonin kanssa.

Opinnot

Granlund kävi kansakoulun ja suoritti kauppakoulun Praktiska skolanissa Helsingissä. Hän suoritti Haminan taistelukoulun vuonna 1918.

Jääkärikausi

Vaasalainen konttoristi Granlund liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 4. lokakuuta 1915. Sieltä hänet komennettiin 17. maaliskuuta 1916 Saksan meriesikunnan määräämiin tehtäviin Englantiin ja myöhemmin värväys- ja asekuljetustoimiin Suomeen. Suomessa hänet vangittiin 19. toukokuuta 1916 ja vietiin Špalernajan vankilaan Pietariin, josta hän muiden kalterijääkärien tavoin vapautui Venäjän vallankumouksen alettua 12. maaliskuuta 1917.

Vapauduttuaan Granlund oli mukana suojeluskuntatyössä Vaasan ympäristössä ja aseiden kuljetuksessa Etelä-Pohjanmaalla. Hän osallistui muun muassa aselaiva S/S Equityn lastin vastaanottamiseen Vesterössä 31. lokakuuta 1917. 27. tammikuuta 1918 hänet komennettiin opettajaksi eversti Bergin johtamille sotilaskursseille Jalasjärvelle ja helmikuussa koulutusupseeriksi Vöyrin sotakouluun.

Suomen sisällissota

Katso myös: Suomen sisällissota

Granlund osallistui sisällissodan alussa venäläisten aseistariisuntaan Ilmajoella. Hänet määrättiin maaliskuussa Etelä-Pohjanmaan rykmentin 1. pataljoonan 1. komppanian päälliköksi. Komppanianpäällikkönä hän otti osaa Tampereen, Laitikkalan ja Alvettulan taisteluihin. 1. toukokuuta 1918 hänet siirrettiin rykmentin täydennyspataljoonan komentajaksi.

Sisällissodan jälkeinen aika

10. heinäkuuta 1918 Granlund siirrettiin Jääkärirykmentti n:o 5:een, joka nimettiin myöhemmin Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4:ksi. Granlund toimi sen 6. komppanian päällikkönä. Granlund erosi armeijan palveluksesta 28. joulukuuta 1918 ja siirtyi Kahma & Co -yrityksen palvelukseen. Granlund kuoli 9. toukokuuta 1919 Helsingissä keuhkokuumeeseen.

Lähteet

• S-W. Pekkola: Kalterijääkärit I, WSOY Porvoo 1930
• Toim. Donner, Svedlin ja Nurmio: Suomen vapaussota, I-VIII, Gummerus Jyväskylä 1927
• Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
• Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet

    Ylennykset ja kunniamerkit    

Ylennykset		Kunniamerkit
Vääpeli 1. helmikuuta 1918 Vänrikki 3. maaliskuuta 1918 Luutnantti 20. kesäkuuta 1918		Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera Vapaussodan muistomitali soljen kera Jääkärimerkki