Von Willebrandin tauti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Von Willebrandin tauti (vWD) on periytyvistä verenvuototaudeista yleisin. Tauti johtuu von Willebrand -tekijän (vWF) puutoksesta tai vajauksesta. Se vaikuttaa veren kykyyn hyytyä kunnolla. Verenvuoto voi sen takia kestää pitkään ja olla erittäin runsasta. Muita tyypillisiä oireita ovat mustelmat, runsaat kuukautiset ja nenän, suun ja silmien verenvuodot.[1]

Taudista on useita eri muotoja. Sen oireet vaihtelevat suuresti eri potilailla. Taudin löysi suomalainen tutkija Erik Adolf von Willebrand, jonka mukaan tauti on nimetty.[1] Pohjoismaissa von Willebrandin tauti on yleisempi kuin muualla[2].

Hankitun von Willebrandin taudin eli pseudo-von Willebrandin taudin tavallisin syy on kilpirauhasen vajaatoiminta, ja se paranee tyroksiini-lääkityksellä.[3]

Ihmisen von Willebrandin taudilla on useita muotoja, esimerkiksi:

  • tyyppi 1 vWD (yleisin)
  • tyyppi 2A vWD,
  • tyyppi 2B vWD,
  • tyyppi 3 vWD,
  • tyyppi 2N vWD,
  • tyyppi 2M vWD

Koirilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Willebrandin tautia on tavattu ihmisen lisäksi myös koiralla. Koirasta otettavasta karva-, poskisolu- tai verinäyteestä voidaan tutkia, onko koiralla taudin aiheuttava geenimuunnos. Kyseessä on resessiivinen ominaisuus, joten koira sairastuu vain, jos se on perinyt mutaation molemmilta vanhemmiltaan. Vain toiselta vanhemmaltaan geenimuunnoksen saanut koira on oireeton kantaja. Von Willebrandin tautia on todettu muun muassa berninpaimenkoirilla, dobermanneilla, papilloneilla, manchesterinterriereillä ja welsh corgi pembrokeilla.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Disorders of Hemostasis and Thrombosis (edition 2) by: Scott H.Goodnight and William E. Hathaway ISBN 0071348344

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.