Virgilijus Alekna
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
 Virgilijus Alekna, Bydgoszcz 2007 | |||
Maa:  Liettua
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Sydney 2000 | Kiekonheitto | |
| Kultaa |
Ateena 2004 | Kiekonheitto | |
 Pronssia |
Peking 2008 | Kiekonheitto | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Pariisi 2003 | kiekonheitto | |
| Kultaa |
Helsinki 2005 | kiekonheitto | |
 Hopeaa |
Ateena 1997 | kiekonheitto | |
| Hopeaa |
Edmonton 2001 | kiekonheitto | |
| EM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Göteborg 2006 | kiekonheitto | |
| Hopeaa |
München 2002 | kiekonheitto | |
| Pronssia |
Budapest 1998 | kiekonheitto | |
Virgilijus Alekna (s. 13. helmikuuta 1972 Terpeikiai) on liettualainen kiekonheittäjä, joka hallitsi lajia 2000-luvun alkuvuosina melko ylivoimaisesti.
Alekna karsiutui loppukilpailusta Götegorgin MM-kilpailuissa 1995. Atlantan olympialaisissa 1996 hän sijoittui viidenneksi. Ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa Alekna saavutti 1997 Ateenan MM-kisoista, missä hän oli hopealla tuloksella 66,70. 1998 Budapestin EM-kisoissa hän saavutti pronssia tuloksella 66,46. 1999 Sevillan MM-kilpailuissa Alekna oli neljäs.
2000 Sydneyn olympialaisissa Alekna voitti kultamitalin tuloksella 69,30. Vuotta myöhemmin Edmontonin MM-kisoissa hän saavutti hopeaa tuloksella 69,40, samoin kuin 2002 Münchenin EM-kisoista tuloksella 66,62. 2003 Pariisissa Alekna voitti maailmanmestaruuden 69,69 metriä kantaneella heitollaan. 2004 Ateenan olympialaisissa Alekna oli kiekonheiton lopputuloksissa aluksi toinen ja palkittiin hopeamitalilla, mutta sai myöhemmin uransa toisen olympiakullan, kun alkuperäinen kultamitalisti Robert Fazekas yritti väärentää virtsanäytettään. Alekna voitti kultaa myös 2005 Helsingin MM-kisoista kisaennätyksellä 70,17, jonka hän heitti viimeisellään oltuaan pitkään virolaisen Gerd Kanterin takana. Vuotta myöhemmin Göteborgin EM-kisoissa Alekna heitti jo ensimmäisellä kierroksella 68,67 metriä, mikä riitti kultamitaliin. Hopealle sijoittunut Kanter pääsi 64 senttimetrin päähän.
Alekna jäi Osakassa 2007 ilman mitaleita, kun oli Gerd Kanterin voittoon päättyneessä kilpailussa täpärästi neljäs.[1] Pekingissä 2008 Alekna pääsi takaisin mitalikantaan. Hän ei kuitenkaan pystynyt puolustamaan kaksinkertaista olympiavoittoaan, vaan jäi pronssille. Kanter voitti jälleen kultaa ja Puolan Piotr Małachowski oli toinen kolme senttimetriä Aleknan edellä.[2] Berliinin MM-kilpailuissa 2009 hän sijoittui neljänneksi, Barcelonan EM-kilpailuissa 2010 viidenneksi[3] ja Daegun MM-kilpailuissa 2011 kuudenneksi. Lontoon olympialaisissa 2012 hän oli neljäs. Hän karsiutui loppukilpailusta Moskovan MM-kilpailuissa 2013. Hän sijoittui 12:nneksi Zürichin EM-kilpailuissa 2014.
Alekna on voittanut maailmancupin 1998 ja 2006, GP-finaalin 2001 sekä IAAF:n yleisurheilufinaalin 2003, 2005, 2006 ja 2009.
Alekna on 2 metriä pitkä, painaa 130 kilogrammaa ja hänen sylivälinsä on 2,22 metriä. Hänen ennätyksensä on 3. elokuuta 2000 Kaunasissa heitetty 73,88, joka on kaikkien aikojen toiseksi pisin heitto. Kuulaa Alekna on työntänyt 19,99 metriä. Alekna alkoi työskennellä Liettuan presidentin henkivartijana vuonna 1995.
Aleknan poika on kiekonheittäjä Mykolas Alekna.[4]
Ennätykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiekonheitto: 73,88 metriä
- Kuulantyöntö: 19,99 metriä
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Virgilijus Alekna Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- ↑ Kanter wins gold at the world championships iht.com. 28. elokuuta 2007. the International Herald Tribune. Viitattu 20. elokuuta 2008. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Kanter wins discus throw for Estonia 20. elokuuta 2008. The Associated Press. Arkistoitu 22.8.2008. Viitattu 20. elokuuta 2008. (englanniksi)
- ↑ Barcelona 2010: Discus Men Final European Athletics. (englanniksi)
- ↑ Joel Sippola, Yleisurheilulegendan poika hämmästyttää kehityksellään ja ennätyksellään, Yle.fi, urheilu 30.6.2022, viitattu 30.6.2022
|
1896: Robert Garrett | 1900: Rudolf Bauer | 1904: Martin Sheridan | 1908: Martin Sheridan (tavallinen) – Martin Sheridan (antiikkinen) | 1912: Armas Taipale (tavallinen) – Armas Taipale (molemmat kädet) | 1920: Elmer Niklander | 1924: Clarence Houser | 1928: Clarence Houser | 1932: John Anderson | 1936: Kenneth Carpenter | 1948: Adolfo Consolini | 1952: Sim Iness | 1956: Al Oerter | 1960: Al Oerter | 1964: Al Oerter | 1968: Al Oerter | 1972: Ludvík Daněk | 1976: Mac Wilkins | 1980: Viktor Raštšupkin | 1984: Rolf Danneberg | 1988: Jürgen Schult | 1992: Romas Ubartas | 1996: Lars Riedel | 2000: Virgilijus Alekna | 2004: Virgilijus Alekna | 2008: Gerd Kanter | 2012: Robert Harting | 2016: Christoph Harting | 2020: Daniel Ståhl |
|
1983: Imrich Bugár | 1987: Jürgen Schult | 1991: Lars Riedel | 1993: Lars Riedel | 1995: Lars Riedel | 1997: Lars Riedel | 1999: Anthony Washington | 2001: Lars Riedel | 2003: Virgilijus Alekna | 2005: Virgilijus Alekna | 2007: Gerd Kanter | 2009: Robert Harting | 2011: Robert Harting | 2013: Robert Harting | 2015: Piotr Małachowski | 2017: Andrius Gudžius | 2019: Daniel Ståhl | 2022: Kristjan Čeh | 2023: Daniel Ståhl |
| ||||||||||
