Karvaorvokki

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Viola hirta)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Karvaorvokki
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Orvokkikasvit Violaceae
Suku: Orvokit Viola
Laji: hirta
Kaksiosainen nimi

Viola hirta
L.

Katso myös

  Karvaorvokki Wikispeciesissä
  Karvaorvokki Commonsissa

Karvaorvokki (Viola hirta) on orvokkikasvien (Violaceae) heimoon, orvokkien (Viola) sukuun kuuluva kasvilaji. Karvaorvokki muistuttaa mäkiorvokkia (Viola collina) sekä tuoksuorvokkia (Viola odorata), mutta sen voi erottaa mäkiorvokista lehtien ulkonäön ja tuoksuorvokista kukkien ulkonäön sekä rönsyjen perusteella. Karvaorvokki voi risteytyä mäkiorvokin, tuoksuorvokin tai hopeaorvokin kanssa.[1]

Karvaorvokki on monivuotinen ruohovartinen orvokkilaji, joka ei muodosta rönsyjä. Karvaorvokin lehdet kasvavat suoraan juurakosta muodostaen lehtiruusukkeen varren tyvelle. Lehdet ovat ruodillisia ja muodoltaan herttamaisia. Sekä lehtiruodit että lehtilavat ovat pehmeäkarvaisia. Lehtien korvakkeet ovat melko pieniä ja hammaslaitaisia. Kukat kehittyvät suoraan juurakosta kasvavien varsien päihin. Kukkaperissä on kaksi pientä verholehteä. Kukat ovat melko suuria, vaaleansinivioletteja ja lähes täysin tuoksuttomia. Kukissa on kaksi ylöspäin suuntautunutta ja kolme alaspäin suuntautunutta terälehteä sekä violetti kannus. Karvaorvokki kukkii huhti–toukokuussa. Karvaorvokin hedelmät ovat pyöreitä sekä karvaisia ja sijaitsevat alaspäin kaartuvan varsien päissä.[1]

Karvaorvokki kasvaa metsissä ja mäillä kuivilla kalkkivaikutteisilla kasvupaikoilla[1]. Suomessa karvaorvokkia on tavattu lähinnä vain Varsinais-Suomesta ja Uudeltamaalta[2]. Ruotsissa karvaorvokki on paikoitellen melko tavallinen maan eteläosissa[1].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Den virtuella floran: Buskviol (Viola hirta) Den virtuella floran. 1997. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 9.8.2019.
  2. Raino Lampinen & Tapani Lahti: Kasviatlas 2018: Karvaorvokki (Viola hirta) Kasviatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo. Viitattu 9.8.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]