Vihtori Alava

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vihtori Alava
Vihtori Forsberg
Virittäjän perustajat vuonna 1894: Aukusti Niemi, Uuno Karttunen, Vihtori Alava, Kustaa Karjalainen, E. A. Tunkelo ja Juho Vennola.
Virittäjän perustajat vuonna 1894: Aukusti Niemi, Uuno Karttunen, Vihtori Alava, Kustaa Karjalainen, E. A. Tunkelo ja Juho Vennola.
Henkilötiedot
Koko nimi Vihtori Forsberg
Syntynyt 23. syyskuuta 1870
Virolahti
Kuollut 5. huhtikuuta 1935 (64 vuotta)
Helsinki
Tieteilijä
Tutkimusalue kielitiede
Koulutus
Tutkinnot Helsingin yliopisto

Vihtori Alava, ent. Forsberg (23. syyskuuta 1870 Virolahti5. huhtikuuta 1935 Helsinki) oli suomalainen kielitieteilijä, joka tutki suomalais-ugrilaisia kieliä ja kansanrunoutta.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alava oli kotoisin Virolahdelta. Hänen isänsä oli maanviljelijä ja majatalonpitäjä. Jo koulupoikana Alava innostui keräämään kansanrunoutta kotiseudullaan ja kauempanakin. Ylioppilaaksi päästyään 1890 hän jatkoi harrastustaan, joka johti tutkimaan kansan elämää, varsinkin sen henkistä perinnettä.

Alava aloitti kansantietouden keruun Länsi-Inkerissa kesällä 1891. Tältä matkalta Alava sai kootuksi runoja ja loitsuja seka taikoja ja satuja kaikkiaan 1 541 numeroa. Tämän jälkeen hän teki tutkimusmatkansa Inkeriin vuosina 1892 (Kurkolanniemi), 1894 (Pohjois-Inkeri), 1897 (Narvusi ja Kattila) ja 1901 (Länsi- ja Keski-Inkeri). Koottuja kansanrunoja on painettu Suomen kansan vanhat runot -teossarjaan, pelkästään länsi-inkeriläisiä runoja on siinä lähes 400 sivua, ne hän on itse toimittanut julkisuuteen vuonna 1916. Vuonna 1895 hän teki matkan Tverin Karjalaan.

Inkeriläisten kansantietoutta kootessaan Alavalla oli aikomus ryhtyä selvittämään sitä tutkimuksissaan, mutta muut tehtävät tulivat esteeksi ja näin hänen oli luovuttava tiedemiehen tutkimuksista. Elämänuransa aikana hän toimi muun muassa opettajana, kanslistina, liikemiehenä, viimeksi kirjanpitäjänä kuolemaansa asti. Sanomalehtimiehenä Alava toimitti helsinkiläisiä Talonpojan Lehteä ja Maalaista (1906–1907).

Tuotantoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vatjalaisia häätapoja, lauluja ja -itkuja (1908)
  • Matkamuistelmia Tverin Karjalasta kesällä 1895 (1912)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Haltsonen, Sulo: ”Vihtori Alava satavuotismuisto”, Inkeriläisten Viesti 10/1970.