Viheranakonda

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viheranakonda
Eunectes murinus2.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Suomumatelijat Squamata
Alalahko: Käärmeet Serpentes
Heimo: Boakäärmeet[1] Boidae
Suku: Anakondat[1] Eunectes
Laji: murinus
Kaksiosainen nimi

Eunectes murinus
(Linné, 1758)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Viheranakonda Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viheranakonda Commonsissa

Viheranakonda[2], aiemmalta nimeltään anakonda[1] (Eunectus murinus) on boakäärmeiden heimoon kuuluva käärme. Sitä pidetään paljon vankeudessa niin kotioloissa kuin eläintarhoissa. Viheranakonda on lisätty CITES-sopimuksen Appendix II -liitteeseen. Kyseessä on maailman painavin käärme, muttei kuitenkaan vastoin yleistä uskomusta maailman pisin, joka on sen sijaan aasialainen verkkopyton.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheranakonda on yksi maailman pisimmistä käärmeistä ja läntisen pallonpuoliskon pisin. Naaras voi olla 6–9 metriä pitkä ja yli 100 kilogrammaa painava. Koiraat eivät juurikaan kasva kolmea metriä pidemmiksi.

Viheranakondan ruumis on päältä oliivinvihreä ja mustatäpläinen. Sen sivuilla on täpliä, joissa on mustan lisäksi keltainen keskus. Vatsa on keltaisenvihreä. Pää on pieni ja samanvärinen kuin ruumis. Silmien takana on mustat juovat.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheranakonda esiintyy Etelä-Amerikassa Andien itäpuolella Kolumbiassa, Venezuelassa, Guyanassa, Surinamessa, Ranskan Guyanassa, Trinidadilla ja Brasiliassa. Käärme elää sademetsissä suurten jokien lähistöllä yksikseen.

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheranakonda syö aikuisena pääasiassa lintuja, nisäkkäitä, kaloja sekä muita matelijoita. Käärme tappaa saaliinsa kuristamalla. Suurikokoinen yksilö voi saalistaa ja syödä jaguaarin tai kaimaanin. Viheranakondan väitetään joissakin legendoissa ja tarinoissa olevan ihmissyöjä, mutta kyseisille väitteille ei ole löydetty riittävästi todisteita. Käärme voi olla ravintoa etsiessään jopa kymmenen minuuttia sukelluksissa.

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheranakondan lisääntymisaika on sadekaudella. Naaraiden uskotaan lähettävän ilmaan feromoneja, joiden avulla koiraat löytävät ne. Kosinta ja parittelu tapahtuvat lähes yksinomaan vedessä.

Naaraan tiineys kestää 6–7 kuukautta. Viheranakonda on vivipaarinen eli se synnyttää eläviä poikasia. Niitä syntyy kerralla muutamasta kymmenestä sataan. Vastakuoriutunut poikanen on 70–80 senttimetriä pitkä ja kärsii muista eläimistä. Selviävät poikaset kasvavat nopeasti sukukypsiksi muutaman vuoden ikään, jonka jälkeen niiden kasvu hidastuu.

Alalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viheranakonda on jakautunut kahteen alalajiin: E. m. gigas (Latreille, 1801) ja E. m. murinus (Linné, 1758).

Uhat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihminen on viheranakondan suurin uhka. Paikalliset asukkaat tappavat anakondia, koska he pitävät niitä ihmissyöjinä. Myös metsästäjät surmaavat anakondia tehdäkseen niistä matkamuistoja. Käärmeillä tehtävää kauppaa on rajoitettu CITES-sopimuksen Appendix II -liitteellä, mutta niitä salakuljetetaan silti ympäri maailmaa. Ihmisen harjoittama elinympäristöjen tuhoaminen on myös suuri uhka viheranakondalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Dahlström, Harri (päätoim.): Maailman eläimet: Kalat, sammakkoeläimet, matelijat, s. 284. Helsinki: Tammi, 1988. ISBN 951-30-6533-2.
  2. Lokki, Juhani; Lappalainen, Jyrki ym.: Maailman luonto: Kalat, sammakkoeläimet ja matelijat. [Espoo] Porvoo: [Weilin+Göös] WSOY, 2000. ISBN 951-35-6505-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]