Vieremän kirkko

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vieremän kirkko
Näkymä alttarille
Näkymä alttarille
Sijainti Vieremä
Koordinaatit 63°44′20.12″N, 27°0′52.73″E
Seurakunta Vieremän seurakunta
Rakentamisvuosi 1919
Suunnittelija Ilmari Launis
Materiaali puu
Istumapaikkoja 860
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Vieremän kirkon sankarihaudat kesällä 2017

Vieremän kirkko on Vieremällä Pohjois-Savossa sijaitseva kirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Ilmari Launis ja joka valmistui 1919. Istumapaikkoja kirkossa on 860 hengelle. Kirkkorakennus on satulakattoinen pitkäkirkko, jonka toisella sivulla on runkoa matalampi ristivarsi ja toisessa päädyssä kellotorni. Ristivarren alakerrassa on seurakuntasali ja sen vieressä sakaristo, yläkerta on kirkkosalin lehteri. Vuonna 1960 korjatun kirkon pinta-ala on yhteensä 298 neliötä. Alttarilla on Eeva Ryynäsen veistos Krusifiksi. Kirkon kellot ovat vuodelta 1919. Kirkon 14-äänikertaiset urut on tehnyt Kangasalan urkutehdas, alun perin 1920 ja uusittuna 1959.[1]

Hirsistä rakennetun kirkon hirret ovat ulko- ja sisälaudoituksen välissä pystyasennossa eli kyseessä on pystyhirsirakennus. Saarnatuoli on tavanomaisesta poiketen kirkon alttarin ja sen takana olevan alttariseinän välissä, mutta alttaria hieman korkeammalla. Alttariseinällä on lasimaalaus, jota ympäröi kaarena 19 kristillistä symbolia.[2]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakennustoimikunta oli 1910-luvun alussa tutustunut Pyhännän ja Sonkajärven kirkkoihin. Puinen Pyhännän kirkko oli miellyttänyt erityisesti interiööriltään ja lisäksi se oli maksanut vain neljänneksen Sonkajärven kivikirkon hinnasta. Kuopion tuomiokapituli hylkäsi vähävaraisen seurakunnan anomukset puukirkon rakentamiseksi vedoten 2. syyskuuta 1811 annettuun Keisarilliseen julistukseen, joka edellytti kivikirkon rakentamista. Senaatti yhtyi ensin tuomiokapitulin kantaan, mutta metsähallitus lupasi puukirkon rakentamiseksi 600 rakennuspuuta käsikauppahinnalla Iisalmen hoitoalueelta. Senaatin talousosasto myönsi luvan puukirkon rakentamiseksi 27. lokakuuta 1914.[3]

Seurakunta hyväksyi arkkitehti Ilmari Launiksen piirustukset marraskuun alussa 1915. Launis oli ehdottanut seinien rakennetyypiksi ristikkorakennetta, mutta tuomiokapituli vaati toteutusta hirrestä. Koska päätöksessä ei oltu määrätty hirsien suuntaa, päätyi Launis pystyhirsirakenteeseen, joka hänen mielestään oli ainoa mahdollisuus kirkossa, jossa myös pilarit kannattavat sisäkattoa. Vaakahirsirakenteessa ongelmana olisi se, että sisäkatto jäisi hirsien ja niillä lepäävien kattotuolien laskeutuessa ainoastaan pilarien varaan.[4] Kirkon rakentaminen aloitettiin elokuussa 1918 rakennusmestari Eetu Niemisen johdolla. Kirkon vihkimisjuhla pidettiin 26. joulukuuta 1919. Kirkon urut valmistuivat vuonna 1920.[5]

Launis kertoi suunnitelleensa kirkon "puutyyliseksi". Hänen mukaansa tapa, jossa toisesta aineesta tehdessä jäljiteltiin kalliimman rakennusaineen työtapoja ja muotoja, kuului rakennustaiteessa ohitettuun vaiheeseen.[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Knapas, Marja Terttu (toim.): Suomen kirkot – Finlands kyrkor 19, Ylä-Savon kirkot : Iisalmi, Pielavesi, Kiuruvesi, Lapinlahti, Sonkajärvi, Sukeva ja Vieremä. Helsinki: Museovirasto, 1993. ISBN 951-9075-65-8.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Markku Haapio, Laura Luostarinen (toim.): Suomen kirkot ja kirkkotaide 2, s. 381. Etelä-Suomen Kustannus, 1980. ISBN 951-9064-28-1.
  2. Vieremän kirkko Vieremän seurakunta. Viitattu 13.3.2015.
  3. Knapas s.200–201
  4. Knapas s.201–203
  5. Knapas s.204
  6. Knapas s.206