Verikoe

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Verikoe on kemiallinen, biokemiallinen, hematologinen, mikrobiologinen tai molekyylibiologinen testi, joka tehdään tutkittavan verestä. Tavallisesti verikokeen tarkoituksena on saada tietoa tutkittavan terveydestä tai diagnosoida sairauksia.

Ihmisestä verinäyte otetaan tavallisesti kyynärtaipeen laskimosta, tällöin saadaan laskimoverinäyte (B tai vB). Valtimoverinäytteitä (aB) tarvitaan veren happipitoisuuden ja keuhkojen toiminnan tutkimiseen. Yhä yleisempää on ottaa verinäyte myös sormenpäästä, jolloin saadaan kapillaarikokoverinäyte (cB). Kapillarinäytteitä käytetään mm. glukoosi-, hemoglobiini- ja hyytymäaikatutkimuksissa.

Erilaisia verikokeita merkitään lyhenteillä, joiden ensimmäinen osa, systeemilyhenne kertoo mistä veren osasta koe on tehty ja toinen osa minkä aineen pitoisuus tai lukumäärä testissä on määritetty. Joskus lyhenne voi olla kolmiosainen, jolloin viimeinen osa on tarkentava takaliite. Tavanomaisia verikokeissa käytettyjä veren komponentteja ovat kokoveri (B), veriplasma (P) ja seerumi (S). Paastoa vaativissa verikokeissa systeemilyhenteen edessa on pieni f-kirjain. Tavanomaisia verikokeita ovat esimerkiksi hemoglobiinin (Hb) ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) pitoisuudet ja erilaisten verisolujen, kuten punasolujen (Eryt) tai valkosolujen (Leuk) lukumäärä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.