Venla Hovi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Maa: Suomen lippu Suomi
Naisten jääkiekko
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Vancouver 2010 jääkiekko
Pronssia Pronssia Pyeongchang 2018 jääkiekko
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Suomi 2019 jääkiekko
Pronssia Pronssia Harbin 2008 jääkiekko
Pronssia Pronssia Hämeenlinna 2009 jääkiekko
Pronssia Pronssia Plymouth 2017 jääkiekko

Venla Hovi (o.s. Heikkilä, s. 28. lokakuuta 1987 Tampere) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkoilija, pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän laukoo vasemmalta.[1]

Hovi edusti naisten SM-sarjassa Ylöjärven Ilvestä kauden 2002–2003[2]. Hän pelasi samassa sarjassa Tampereen Ilveksessä kaudet 2003–2004 ja 2005–2010 lukuun ottamatta kautta 2007–2008, jonka hän pelasi Niagaran yliopiston joukkueessa[3]. Hän edusti Hämeenlinnan Pallokerhoa[4] kaudet 2010–2012 ja Kalevan Palloa 2012–2014[5]. Kaudella 2014–2015 hän keskittyi viestinnän opintoihin Vaasan yliopistossa, mutta pelasi kuitenkin Euroopan cupin otteluita itävaltalaisessa EHV Sabres Wien -joukkueessa[6]. Kausilla 2015–2018 hän pelasi kanadalaisen Manitoban yliopiston Bisons-joukkueessa[1] samalla kun opiskeli kyseisessä yliopistossa kielitieteen maisteriksi.[7][1]. Kaudella 2018−2019 hän edusti Canadian Women's Hockey Leaguessa pelannutta Calgary Infernoa.[2]

Hovi ratkaisi kauden 2005–2006 Suomen-mestaruuden tehtyään viimeisessä loppuottelussa Ilveksen voittomaalin jatkoajalla[3]. Hän voitti Suomen-mestaruuden Ilveksessä myös kaudella 2009–2010[8] ja HPK:ssa kaudella 2010–2011[9]. Hän voitti Manitobassa yliopistomestaruuden 2018 ja Calgaryssa CWHL:n mestaruuden 2019.[2]

Hovi pelasi ensimmäisen kerran MM-kilpailuissa Kanadassa 2007, jossa Suomi sijoittui neljänneksi. Harbinin kisoissa 2008 ja Hämeenlinnassa 2009 hän kuului Suomen pronssijoukkueeseen, kuten myös Vancouverin talviolympialaisissa 2010. Hän kuului neljänneksi sijoittuneisiin Suomen MM-joukkueisiin 2012 ja 2013 sekä viidenneksi sijoittuneeseen olympiajoukkueeseen Sotšissa 2014.[5] Hän kuului neljänneksi sijoittuneeseen Suomen joukkueeseen MM-kilpailuissa 2016 ja MM-pronssijoukkueeseen Yhdysvalloissa 2017. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 hän saavutti pronssia.[10] Suomen MM-kilpailuissa 2019 hän oli saavuttamassa Suomen ensimmäistä MM-hopeaa.[11][12] Hän on pelannut 6.4.2019 mennessä kaikkiaan 199 A-maaottelua, joissa hän on tehnyt 28 maalia ja antanut 47 maalisyöttöä.[2][13]

Hovi lopetti uransa jääkiekkoilijana keväällä 2019 Suomessa järjestetyn jääkiekon MM-kilpailuiden hopeaan päättyneeseen finaaliin.[14]

Hovi avioitui kesällä 2009. Hän opiskeli aiemmin Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c VENLA HOVI eliteprospects.com. Viitattu 6.4.2019. (englanniksi)
  2. a b c d Venla Hovi Elite Prospects -verkkosivustolla (englanniksi)
  3. a b c Jääkiekko, naiset noc.fi. Suomen Olympiakomitea. Viitattu 14.1.2010.
  4. Venla Hovi vahvistamaan hyökkäystä hpk-naiset.fi. 23.9.2010. Viitattu 13.12.2010.
  5. a b Venla Hovi eurohockey.com. Viitattu 15.4.2015. (englanniksi)
  6. Venla Hovi - tutkimusretki itävaltalaiseen jääkiekkoon jatkoaika.com. 29.12.2014. Viitattu 15.4.2015.
  7. Winnipegissä kolmaskin suomalaiskiekkoilija - ei ihan pärjää palkkavertailussa Patrik Laineelle iltalehti.fi. Viitattu 20.10.2016.
  8. Ilves nousi kuilun partaalta mestariksi 3.4.2010. YLE. Viitattu 3.4.2010.
  9. HPK:n lätkämimmeille kultaa 29.3.2011. YLE. Viitattu 15.4.2015.
  10. Parkkinen, Jaakko: Naisleijonat taisteli pronssia! Rädyn päälle ajettiin, Hiirikoski sai mailasta päähän 21.2.2018. Yle. Viitattu 21.2.2018.
  11. Finland IIHF. Viitattu 14.4.2019. (englanniksi)
  12. Vainikka, Jussi: Yle seurasi hetki hetkeltä: Naisleijonien ennenaikaiset voitonjuhlat vaihtuivat katkeraan tappioon, Yhdysvallat vei maailmanmestaruuden uskomattomien käänteiden jälkeen Yle. Viitattu 14.4.2019.
  13. Kallioniemi, Riku (vt. päätoim.): Jääkiekkokirja 2018, s. 350. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2017. ISSN 0784-3321.
  14. Kyyneliltä ei vältytty – Venla Hovi ilmoitti MM-finaalin jälkeen lopettavansa yle.fi. Viitattu 15.4.2019.