Uusikylä (Siuntio)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tupala Uusikylä
Uusikylä
Kunta Siuntio
Väkiluku 13 (2020)
Postinumerot 08500 (Lohja as.)
Naapurikylät Barråsa, Haapasalo, Herrdal, Mariedal, Pauni

Uusikylä (ruots. Nyby tai Tupala Nyby) on pieni kylä Siuntion pohjoisosassa aivan Lohjan ja Siuntion rajalla. Uudenkylän naapurikyliä ovat Herrdal, Mariedal, Pauni, Haapasalo ja Barråsa. Uuttakylää kutsutaan joskus myös Tupala Uudeksikyläksi, jotta se olisi helpompi erottaa toisesta Uusikylä nimisestä kylästä Siuntiossa, Backa Uusikylästä. Kartalla Uusikylä muistuttaa kengän kärkeä, joka työntyy Lohjalle päin. Kylän maisemaa dominoivat laajat peltoaukeat, kylän läpi virtaava Kivikoskenpuro sekä Tupala Uudenkylän kartano. Kylän väkiluku on noin 13 henkeä. Kyläläisistä noin 85 % puhuu äidinkielenään suomea ja 15 % ruotsia.[1][2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perimätiedon mukaan Uusikylä on perustettu vuoden 1520 tienoilla. Tupala Uudenkylän tila on Siuntion nuorimpia, jonka vuoksi tilan ja kylän perustamisesta on säilynyt myös kirjallisia dokumentteja. Kylä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä vuonna 1538, jolloin kuusi lohjalaista kertoi uuden kylän perustamisesta Suitian kartanolinnan maille. Kylän ja maatilan oli pannut aluille lohjalaisen Moision kartanon herra Jöns Mickelssonin äiti Agnes, tämän aviomiehen kuoltua. Suitian isäntä Erik Fleming katsoi Uudenkylän kuitenkin olevan hänen maillaan. Rajaoikeudenkäyntien jälkeen vuonna 1545 Uudenkylän rajat vahvistettiin ja kylän katsottiin virallisesti kuuluvan Siuntion Suitian kartanon alaisuuteen.

Osa Suomen ensimmäisestä rautaruukista, niin kutsutusta Suitian ruukista, on todennäköisesti sijainnut Uudessakylässä kylän läpi virtaavan Kivikoskenpuron koskiosuuden ohessa, näin vesivoimasta hyötyen.[3] Suitian ruukki lakkautettiin todennäköisesti 1550-luvulla, jonka jälkeen koskessa on sijainnut mylly. Niin sanotun tulli- eli veromyllyn Uuteenkylään rakensi Suitian linnan omistaja Karl Ludvig von Zansen noin vuonna 1850.[4] Myllystä on säilynyt verotietoja vuodelta 1855.[5] Nykyään masuunista tai myllystä ei ole jäljellä muuta kuin raunioita.

Aina Uudenkylän ensimmäisestä nimeltä tunnetusta tilanhoitajasta 1600-luvulta vuoteen 1819 viljelivät kylän peltoja samaan sukuun kuuluneet henkilöt tai heidän läheisensä. Kun Suitian linna maineen myytiin vuonna 1817, kuului Uusikylä myös kauppaan. Vasta vuonna 1900 Uusikylä irrotettiin Suitiasta, kun kylä tiloineen myytiin Severin Saloviukselle. Uusi omistaja rakennutti tilalle uuden päärakennuksen ja uusi monet kylän talousrakennuksista.[1][6]

Kivikoskenpuron yksi koskista kuohuaa.
Kivikoskenpuron kuohuja Siuntion Uudessakylässä.

Tupala Uudenkylän kartano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tupala-Nybyn kartano kesällä 2019.

Uudessakylässä sijaitseva Tupala Uudenkylän kartano löytyy kartoista aina kylän perustamisesta lähtien. Nykyinen päärakennus on rakennettu vuonna 1900 edellisen rakennuksen tuhouduttua tulipalossa. Tällöin korjattiin myös kartanon vanhaa kivinavettaa. Kartanoa ympäröi noin hehtaarin laajuinen puisto. Tupala Uudenkylän kartano on suojeltu rakennus ja listattu Siuntion rakennetun kulttuuriperinnön luetteloon, samaan luokkaan muun muassa Suitian linnan ja Sjundbyn linnan kanssa.[7] Kartanon kivijalka ja kellari ovat vanhemmalta ajalta kuin itse nykyinen päärakennus. Kartanossa on kolme suurta salia ja muutamia pienempiä kamareita. Rakennus on maalattu valkeaksi punaisilla yksityiskohdilla.[6]

Kartanon rakennukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päärakennus
  • Kivinavetta
  • Kaksi aittaa
  • Hevostalli
  • Renkien ja piikojen asunto
  • Sikala
  • Talli- ja saunarakennus
  • Kasvihuone
  • Riihi
  • Mylly
  • Kanala
  • Hirsisalvoskaivo
  • Kaksi Kivikoskenpuron ylittävää siltaa

Nykypäivään näistä rakennuksista on päärakennuksen lisäksi säilynyt vain kivinavetta, yksi hirsiaitta, renkien ja piikojen asunto, kanala, hirsisalvoskaivo ja toinen silloista. Muut rakennukset ovat ajan saatossa kadonneet tai raunioituneet.[8]

Luonto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uusikylä sijaitsee luonnonkauniissa jokilaaksossa. Laaksoa rajaavista kukkuloista yksi suurimmista on nimeltään Slottsberget. Muita laakson ympärillä olevia kukkuloita ovat muiden muassa Lintumäki, Kivikoskiberget, Pahnamäki ja Myllymäki. Kylän läpi virtaa Kivikoskenpuro (ruots. Kivikoskibäcken tai Stenforsbäcken), jota on kutsuttu myös Tuhkurinojaksi. Puro muodostaa kylän keskellä noin 5 metriä korkean koskiputouksen. Puro laskee aina Kivikoskenjokeen, josta se laskee Lempansinjokea pitkin Kirkkojokeen ja sitä kautta Itämereen.[9][10]

Kylän pohjoisosissa kasvaa lehtimetsää, ja erityisesti tammet viihtyvät alueella. Kartanon laajat peltoaukeat ovat kuitenkin kylän huomattavin luontopiirre.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Alf Brenner: Sjundeå sockens historia II, s. 518. Hembygdens vänner i Sjundeå Rf., 1955.
  2. ↑ Svenska Litteratursällskapet i Finland: Finlandssvenska bebyggelsenamn - Nyby, Sjundeå bebyggelsenamn.sls.fi. Viitattu 17.9.2020.
  3. ↑ Anne Uotila: Siuntiosta löytyi Suomen vanhin rautaruukki. Länsi Uusimaa, 15.10.2008.
  4. ↑ Favorin, Martin: Siuntion historia, s. 231. Siuntion kunta, 1986.
  5. ↑ Alf Brenner: Sjundeå sockens historia I, s. 426. Hembygdens vänner i Sjundeå Rf, 1955.
  6. ↑ a b Alf Brenner: Sjundeå sockens historia II, s. 519. Hembygdens vänner i Sjundeå Rf., 1955.
  7. ↑ Siuntion kunta: Siuntio rakennettu kulttuuriperintö kartalla Siuntion kunta. Arkistoitu 3.5.2021. Viitattu 17.9.2020.
  8. ↑ Suomen maatalousmuseo Sarka: Sukutilat webissä Suomen maatalousmuseo Sarka. Viitattu 17.9.2020.
  9. ↑ Maamittauslaitos: Karttapaikka Maanmittauslaitos. Viitattu 17.9.2020.
  10. ↑ Siuntion kunta: Siuntion karttapalvelu Siuntion kunta. Viitattu 17.9.2020.
  11. ↑ Siuntion kunta: Luonto- ja kulttuurimaisema Siuntion kunta. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 17.9.2020.
Siuntion kylät
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uusikylä_(Siuntio)&oldid=22035086”