Kivikoskenpuro

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kivikoskenpuro
Kivikoskenpuro, koski Siuntion Uudessakylässä.
Kivikoskenpuro, koski Siuntion Uudessakylässä.
Muut nimet Tuhkurinoja
Sijainti Lohja ja Siuntio, Uusimaa
Valtio Suomi
Pituus 13,5 km

Kivikoskenpuro (joskus myös Tuhkurinoja) on Uudellamaalla sijaitseva 13,5 km pitkä puro, joka saa alkunsa Lohjalta. Puro kulkee Immulan kylästä Sauvonlammen ja Välimeri -nimisen lammen kautta Paunin ja Uudenkylän kylien halki yhtyen Lempansån -jokeen ja sitä kautta edelleen Siuntion Kirkkojokeen ja edelleen merelle Pikkalanlahteen.[1][2]

Kivikoskenpuro on jaettu 18 jaksoon. Purossa sijaitsee muutamia koskia, joista suurin on Siuntion Uudessakylässä sijaitseva koski, jolla pudotusta on noin neljä metriä. Purossa elää muun muassa taimenia ja saukkoja. Puro kuuluu osaksi Siuntionjoen vesistöjensuojeluohjelmaa.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eri kylien läpi virtaava Kivikoskenpuro on ollut tärkeä kulkureitti ihmisille ja tavaroille. Kivikoskenpuroa pitkin on nimittäin päässyt ruuhilla Pikkalan vanhalle markkinapaikalle, josta on ollut hyvät yhteydet muun muassa Tallinnaan. Ruuhet on tosin täytynyt kantaa koskien ohi.[3]

Lisäksi puron koskien vesivoimaa on käytetty hyväksi muun muassa myllyissä. Uskotaan myös, että osa yhtä Suomen ensimmäistä rautaruukkia, niin kutsuttua Suitian ruukkia, sijaitsi Uudessakylässä hyödyntäen Kivikoskenpuron Uudenkylän koskipaikan vesivoimaa. Paikalla on ainakin myöhemmin sijainnut suuri mylly, jonka jäännökset ovat Museoviraston suojelemat.[4][5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ville Toivonen: SIUNTIONJOEN ALAOSAN KUNNOSTUSTARVE- SELVITYS 2004. Uudenmaan ympäristökeskus. Viitattu 27.5.2021.
  2. Virtavesien hoitoyhdistys ry. www.virtavesi.com. Viitattu 27.5.2021.
  3. Ansa Mäkinen, Kaija Suominen, Marjatta Luhtasela, Teuvo Järvenpää: Lohjan kylät ja kaupunginosat, s. 234. Lohjan kylät ry, 2017.
  4. Anne Uotila: Siuntiosta löytyi Suomen vanhin rautaruukki. Länsi Uusimaa, 15.10.2008.
  5. Alf Brenner: Sjundeå Sockens Historia I, s. 426. Hembygdens Vänner i Sjundeå, 1955.