Tykkivene Uusimaa

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uusimaa
Uusimaa
Uusimaa
Military Flag of Finland.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja Kone ja Silta Oy, Helsinki
Laskettu vesille 1917
Palveluskäyttöön 22. syyskuuta 1917
Palveluskäytöstä 1953
Status romutettu
Tekniset tiedot
Uppouma 400 t
Pituus 52,0 m
Leveys 7,5 m
Syväys 3,4 m
Koneteho 2 × 700 hv
Nopeus 15 solmua
Miehistöä 54
Aseistus 2 × 102 mm Obuhov
1 × 40 mm ilmatorjuntatykki
1 × 20 mm ilmatorjuntatykki
3 × konekivääriä
12 miinaa
Miinantorjuntajärjestelmät raskaat raivausvinssit puomeineen

Tykkivene Uusimaa oli 1920-1953 Suomen merivoimien tykkivene, joka oli alun perin Venäjän keisarikunnan laivaston Suomessa valmistettu Golub-luokan vartioalus.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän keisarikunnan laivasto tilasi miina- ja suojaverkonlaskijan Golubin Kone ja Sillan veistämöltä Helsingistä. Alus laskettiin vesille 1917 ja liitettiin laivastoon 22. syyskuuta. Aluksen suunnittelussa oli otettu huomioon myös käyttö raskaassa miinanraivauksessa, joka vuoksi se oli merikelpoinen ja voimakaskoneinen.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisessä maailmansodassa saksalaiset valtasivat huhtikuussa 1918 Tallinnan satamassa olleen aluksen nimeten sen Beoksi. Saksa luovutti aluksen marraskuussa Suomelle, joka nimesi sen Uusimaaksi.[2]

Alus osallistui toiseen maailmansotaan sisaraluksensa Hämeenmaan tavoin. Alusta käytettiin Talvisodassa rannikkovartiointiin pohjoisella Itämerellä ja tammikuussa 1940 Pohjanlahdella saattajana. Alus toimi kahden saattueen saattajana ennen paluutaan Turkuun hankalan jäätilanteen takia.[3]

Jatkosodan alkaessa alus oli 22. kesäkuuta 1941 miinalaivana Ahvenanmaalla. Alus upotti heinäkuussa 1941 Neuvostoliiton laivaston PK 238:n, joka evakuoi neuvostojoukkoja Bengtskäriltä. Alus otti osaa Somerin taisteluun heinäkuussa 1942. Alus osallistui Viipurinlahden taisteluihin ja siihen osui 4. heinäkuuta 1944 Teikarin puolustajia tukiessaan kaksi kranaattia. Toinen osui mastoon ja toinen lähelle keulatykkiä, jolloin lähes kaikki aluksen upseerit haavoittuivat. Aluksen päällikkö kapteeniluutnantti Karstén menehtyi myöhemmin saamiinsa vammoihin.[3]

Tykkiveneen saamat vauriot korjattiin Kotkassa eikä se enää osallistunut Viipurinlahden taisteluihin. Sodan jälkeen alus osallistui vielä raivaustoimintaan merialueilla. Alus poistettiin 1952 laivastoluettelosta ja se romutettiin 1953.[3]

Ainoa Uusimaan suomalainen sisaralus oli Hämeenmaa. Muita samaan luokkaan kuuluvia aluksia olivat venäläiset Korshun ja Kobtchnik, chileläiset Colocolo, Leucoton, Elicura ja Orompello.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Auvinen, Visa (toim.): Leijonalippu merellä. Pori: EITA Oy, 1983. ISBN 951-95781-1-0.
  • Suomen laivasto 1918–1969. Helsinki: Meriupseeriyhdistys, 1968.
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway, 2006. ISBN 0-85177-245-5. (englanniksi)
  • Tuomi-Nikula, JormaSuomen laivat punatähtisen sotalipun alla. Jyväskylä: Atena kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-212-6.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tuomi-Nikula, Jorma s. 28
  2. Gardiner, Robert s. 319
  3. a b c Auvinen, Visa s. 32
  4. Auvinen, Visa s. 31

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lappalainen, Niilo: Veren kostuttamat saaret - Teikarin ja Melansaaren taistelut kesällä 1944. Espoo: Kustannuspiste Oy, 1983. ISBN 951-95491-0-2.
  • Lappalainen, Niilo: Suursaari toisessa maailmansodassa. Helsinki: WSOY, 1987. ISBN 951-0-14497-5.