Turun Vanu

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Turun Peiteteollisuus)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oy Turun Vanu
Åbo Vadd Ab
Turun Vanu Turku.png
Yritysmuoto Osakeyhtiö
Perustettu 27. kesäkuuta 1908
Toimitusjohtaja Aline Grönberg 1908–1950
Erik Johnsson 1950–1968
Lauri Winter 1968–1971
Arvi Hyytiä 1971–1989
Lars Nyman 1989–1992
Kotipaikka Turku
Toimiala Tekstiilikauppa ja -teollisuus sekä vuoden 1977 jälkeen sisustustavaratalo
Omistaja Aline Grönberg ja perhe 1908–1977
Valintatalo ja Aleksi 13 b 1977–1992

Oy Turun Vanu – Åbo vadd Ab oli Turussa vuosina 1908–1992 toiminut yritys. Turun Vanu oli kauppaneuvos Aline Grönbergin perustama ja johtama tekstiilikauppaa ja -valmistusta harjoittanut tekstiilialan ja kodinsisustuksen erikoisliike. Turun Vanun myyntitoimintaa varten perustetiin tekstiilejä valmistavia ja raaka-aineita hankkivia yrityksiä, yritysostojen kautta siihen sulautettiin pieniä myymälöitä sekä sillä oli oma myymäläverkosto. Turun Vanun liiketoiminta muuttui sisustustavarataloksi vuoden 1977 omistumuutoksen jälkeen ja toiminta päättyi vuonna 1992.

Turun Vanu oli naisten johtama yritys vuoteen 1950. Johtajana oli Aline Grönberg, hän päätti kaikesta yksin. Prokuristeina hänellä vuonna 1908 ainoana myyjänä aloittanut Gerda Söderholm ja hieman myöhemmin taloon tullut, pääkassaksi ylennyt Elsa Enberg sekä 1920-luvun puolessa välissä palkattu tuotanto- ja ostopäälliköksi ylennyt Martta Elomaa. Gerda Söderholm, Elsa Enberg ja Martta Elomaa olivat aika-ajoin Turun Vanun ja siihen liittyvien yritysten johtokunnissa, prokuristeina ja omistivat välillä myös osakkeita.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Vanun varhaisvuodet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1908 Turussa Aurakatu 12 a:n (nyk. Kultatalo) Antskogin verkatehtaan myymälätalon kellarikerroksesta silloinen myymälänhoitaja Alina Johnsson sai itselleen myymälätilaa. Toimintaa varten perustettiin Alina Johnssonin aviomiehen Karl Konstantin Johnssonin nimissä ”Åbo Vaddaffär, innehafvare C.C Johnsson”. Myyntiartkkeleina olivat vuodevaatteet ja vuodetarpeet, joita Antskogin myymälän valikoimissa ei ollut. Liikkeen ainoana apulainen oli 16-vuotias neiti Gerda Söderholm[1].

Vuonna 1909 Karl Konstantinin kuoltua Alina Johnsson perusti oman yrityksen ”Åbo Waddaffär, Alina Johnsson”. Liike tunnettiin Turun Vanuliikkeenä. Ensimmäisen vuoden kuluessa saatiin valmiiksi 124 käsin tehtyä peitettä. Lisäksi myytiin lakanoita, tyynynpäällisiä, lankoja ja vanua. Vuonna 1912 tehtiin jo 400 peitettä.lähde?

Avioiduttuaan apteekkari Emil Grönbergin kanssa Aline Grönberg vuonna 1913 lopetti Antskogin myymälänhoitajana ja Turun vanuliike muutti Åkermanin kulmaan eli Eerikinkadun ja Aurakadun kulmaan, puutaloon Aurakadun puolelle.[2]. Seuraavana vuonna alkoi Naantalista oman myymäläverkoston luominen, joita Aline Grönberg perusti perusti vuosien mittaan 12 ja alkuaikoina Helsingin myymälöissä oli oma ompelimo.

Uusi toimitila[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Vanun tuote-esittelyä 1926

Vuonna 1926 arkkitehtien Wäinö Määtän ja August Krookin piirtämä kuusikerroksinen Affärscentrum[3] laajennettiin Åkermanin kulman Aurakadun puolelle. Aline Grönberg siirsi liiketoimintansa sinne rakennustöiden ollessa käynnissä. Liiketoiminta kasvoi, ja jo parin vuoden kuluttua Turun Vanuliikkeseen liitettiin kaksi viereistä liikehuoneistoa. Puheenaihetta kaupungilla herätti kauppaan hankittu vaaka, jossa asiakkaat saattoivat punnita itsensä 10 pennillä. Vuonna 1927 Aline Grönberg suoritti ensimmäisen yritysostonsa ja avasi kukkakaupan toimitiloissaan.lähde?

Toiminnan laajeneminen ja teollisuusyritysten perustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raaka-aineita valmistukseen saatiin vaihtamalla lumppuja, haahkanuntuvia, sulkia, villaa ja villakudinjätteitä myymälän valmistuotteisiin. Ensimmäisen maailmansodan aikana 1915–1917 Aline Grönberg kävi venäjänkielentaitoisen Anna-tyttärensä kanssa lähes viikottain Pietarissa kangashankinnoissa koska ulkomaan kauppayhteydet muualle olivat sulkeutuneet.

Vuonna 1926 ostettiin ensimmäinen kuorma-auto ja Aline Grönbergin poika Erik Johsson perusti Suomen Willan, joka aloitti patjojen teollisen valmistuksen sekä myös järjestelmällisesti hankkia raaka-aineita tekstiilien valmistukseen.

Uuden päätoimiston II kerros
Päätoimiston ompelimo 1933

Vuonna 1933 Turun Vanuliike laajeni Affärscentrumin toiseen kerrokseen Åbolands Bankin muutettua pois. Vuosien mittaan samassa osoitteessa Turun Vanuliikkeen päätoimisto laajeni kolmessa kerroksessa. Pohjakerroksessa sijaitsi puuvillatavara-, verho- ja huopavarasto sekä mainososasto ja konehuone omalla muuntajalla. Maanpäällisessä kerroksessa olivat laskutusosasto, verho-, vanu-, puuvillakangas-, villakangas-, trikootavara- ja sukkaosastot. Myymälässä oli myös Aline Grönbergin ensimmäinen pöytä, jossa voitiin vaihtaa villaa, kudinvillaa ja liinavaateita Turun Vanun tuotteisiin. Yläkerrokseen eli entiseen pankkisaliin johti Berliinistä ostetut Suomen ensimmäiset rullaportaat[4]. Niissä lapset saivat ”ookata” vapaasti ja leikkien. Pankkisali muutettiin liinavaate-, verho-, huonekalukangas- ja erikoisnäyttelyosastoiksi. Toiseen kerrokseen avatusta kahvilasta tuli turkulaisten kokontumispaikka. Kahvilan takana oli pääkonttori, peittojen- ja verhojen ompelimo sekä räätälit ja kaksi varastoa. Kymmenkunta varastoa oli lisäksi vielä Vähä-Rauhalinnan kartanossa[5].

Kymmenet tuhannet turkulais- ja helsinkiläiskodit olivat Turun Vanuliikeen uskollisia asiakkaita samoin kuin useat hotellit ja matkustajakodit. Presidentin linnasta Petsamoon asti käytettiin Turun Vanun liinavaatteita[6].

Vuonna 1937 Turun Vanulla oli yhteensä 244 työntekijää, joista pääkonttorissa myyjiä oli 98 ja myymälöissä 82. Näiden lisäksi kotityöläisiä oli Turussa 174 ja Helsingissä 131[7]. Turun Vanulla oli laaja tukkumyynti lähinnä Lounais-Suomessa ja tuotteita meni myös vientiin.

Talvi- ja jatkosodan aikana Turun Vanuliike sai pääosan rakaa-aineista vaihtamalla niitä valmiisiin tuotteisiin aivan kuten alkuaikoinakin. Vuosina 1941–1943 aikana Turun Vanusta osakeyhtiö ja toiminnan perustetiin yhteyteen Mustakangas, Turun Höyhen ja Turun Peiteteollisuus.

Markkinointia ja mainontaa vuoteen 1950 asti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Vanun joulupukki 1936

Saatuaan kunnon myyntitilat suurine näyttelyikkunoineen, Aline Grönberg palkkasi erityisen ikkunasuunnittelijan ja hän aloitti ensimmäisenä Turussa näyteikkunamainonnan. Kaikissa järjestetyissä näyteikkunakilpailuissa Turun Vanuliike sai aina ensimmäisen tai toisen palkinnon. Ikkunamainonta tuki liikkeessä olevia erikoisnäyttelyitä kuten valkoiset viikot, kotimaisen työn viikko tai verhonäyttely ja vuonna 1943 esiteltiin jopa ensimmäinen esittelyakvaario[8] näyteikkunassa.

Turun vanun jouluikkuna 1928

Jouluikkuna oli odotettu tapahtuma. Yleisöjoukko oli niin suuri, että tarvittiin poliisivoimia ohjaamaan liikennettä. Turun Vanu huomio lapsia, tulevaisuuden ostajia, he saivat pienen joululahjan. Turun Artukaisten lentokentän valmistuttua joulupukki saapui Aeron koneella[9].

Tärkeitä mainostapahtumia olivat myös Turun Vanuliikkeen mainosrunokilpailut suomen- ja ruotsinkielisine sarjoineen, lehtimainonta, mainosvalot ja merkkivuosien kuvitetut historiikit. Turun Vanuliike osallistui säännöllisesti vuosittain koti- ja ulkomaisiin messuihin sekä erilaisiin mainoskulkueisiin. Pitkäaikainen puhenaihe turkulaisille tapahtui vuonna 1931 Aline Grönbergin täyttäessä 60 vuotta. Hän tilasi Italiasta lentorahtina kasvihuonemansikoita juhlaillalisen jälkiruoaksi[10].

Vuodet 1950–1977[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Vanun päätoimisto tulitikuaskissa

Aline Grönbergin kuoltua Turun Vanun osakkeet siirtyivät hänen lapsilleen Anna Alanderille, Erik Johnssonille ja Fjalar Grönbergille sekä heidän perheenjäsenilleen. Ainoat ulkopuoliset osakkeenomistajat olivat Turun Vanun prokuristit Gerda Söderholm ja Elsa Enberg. Toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Erik Johnsson. Vuosina 1951–1953 toiminta vielä laajeni ja perustettiin kolme uuttaa myymälää Helsinkiin.

Vuonna 1968 Erik Johnsson luopui Turun Vanun toimitusjohtajuudesta, uudeksi toimtusjohtajaksi tuli Lauri Winter. Samalla kertaa Turun Vanun toiminta-ajatukseen lisättiin lause: ”omistaa ja hallita kiinteää omaisuutta”. Toimitusjohtaja vaihtui vuonna 1971, jolloin Arvi Hyytiä aloitti ja hallituksen puheenjohtajaksi nimitettiin ekonomi Rauno Virtanen. Virtanen osti koko osakekannan ja saneerasi toimintaa mm. lopettamalla vaatteitten myynnin. Varasto myytiin Seppälälle.

Valintatalon aika 1977–1992[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1977 omistajiksi tulivat Valintatalo ja Aleksi 13. Rauno Virtanen lopetti ja Jorma Ihatsu aloitti hallituksen puheenjohtajana. Näinä vuosina Helsinkiin perustettiin kolme uutta myymälää sekä uutta kokonaispalvelumuotoa kokeiltiin vuonna 1982 Tikkurilassa Sisustajan Suurhallissa. Samassa myymäläkokonaisuudessa toimivat Turun Vanun lisäksi Maalikulma ja Mattomaailma.

Toinen uutuus oli Helsingissä Polardesign vuonna 1984, jonka toimita-ajatus oli ”räätälöity sisustuspalvelu”. Kolme yritystä: Turun Vanu, Sisustuspalvelu Koski & Co ja Turun Vanun omistama Polardesign inc. Tarkoituksena on myydä rakennus- ja saneerausmateriaalit sekä sisustustavarat yhdestä paikasta. Polardesign vei lisäksi suomalaisia huonekaluja Japaniin, Eurooppaan ja USA:han ja sillä oli kolme vähittäiskauppaa Hong Kongissa.

Projektimyyntiä aloitettiin. Turun Vanu suunnitteli sisustustekstiilit ja ompelutyön ja ylöspanon. Suurimpia projekteja olivat Hotelli Pulkovskaja Leningradissa (nyk. Park Inn by Radisson Pulkovskaya hotel), Hotelli Družba Viipurissa, Wärtsilä Turun Telakan valmistamat M/S Silvia Regina ja M/S Finlandia[11].

Vuonna 1989 toimitusjohtajaksi valitiin Lars Nyman ja vuonna 1992 Turun Vanu asetettiin konkurssiin.

Yritysnimen muutokset Kaupparekisteriin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Vanun yhtiömuoto oli yksityinen elinkeinonharjoittaja ja vasta vuonna 1943 yritys muutettiin osakeyhtiöksi.

  • 1908 Åbo Vaddaffär, innehafvare C.C Johnsson[12].
  • 1909 Åbo Waddaffär, Alina Johnsson[13].
  • 1919 Åbo Waddaffär, Aline Grönberg[14].
  • 1929 Turun Vanuliike – Åbo Waddaffär, Aline Grönberg[15].
  • 1937 Turun Vanu – Åbo Vadd, Aline Grönberg[16].
  • 1943 Oy Turun Vanu – Åbo Vadd Ab[17].
  • 1981 Oy Turun Vanu[18]

Turun Vanun ostamat yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1927 Antskog Klädesfabrik Ab Åboförsäljning (Antskogin verkatehtaan Turun myymälä)
  • 1929 Limnellin Lankakauppa
  • 1930 Helsingin Vanuliike, Museokatu 28. (Muutettiin myymäläksi Helsinki III)
  • 1941 Svartvaru Magasinet i Åbo Lempi Lindroos[19], josta muodostettiin Oy Mustakangas.

Turun Vanun toiminnan ympärille 1926 – 1953 perustetut muut yritykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Villa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aline Grönbergin poika Erik Johnsson perusti Suomen Villan vuonna 1926 aloittaen patjojen teollisen valmistuksen. Suomen Villa osti Turun Vanuun vaihdossa saadut raaka-aineet ja myi valmistuotteensa pääasiassa Turun Vanulle[20]. Suomen Villa toimi vuoteen 1971 asti mutta poistettiin kaupparekisteristä 1995[21].

Oy Mustakangas – Svartvaru Ab[22][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauppaneuvos Aline Grönberg osti vuonna 1941 Turussa toimineen tekstiilialan erikoiskaupan ”Svatvaru magasinet i Åbo innh Lempi Lindroos” kuolinpesältä nimen, liiketoiminnan ja varaston. Mustakangaskaupan yhtiömuodoksi tehtiin osakeyhtiö, jonka osakkeista 99 % omisti kauppaneuvos. Oy Mustakankaan myyntivalikoimiin kuului kankaita, vaatteita ja muita artikkeleita arkeen, juhlaan ja suruun. Aline Grönbergin kuoleman jälkeen vuonna 1950 osakkeet jaettiin hänen lastensa perheitten kesken. Oy Mustakangas toimi vuoteen 1957 asti.

Turun Höyhen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Höyhen perustettiin vuonna 1942 Pitäjänmäelle Turun Vanun Helsingin myyntitoimistojen tuotantokeskukseksi. Yhtiön osakkeet omisti kauppaneuvos Aline Grönberg ja hän oli myös toimitusjohtaja. Aline Grönbergin kuoleman jälkeen vuonna 1950 osakkeet jaettiin hänen lastensa perheitten kesken. Turun Höyhen sulautettiin Turun Vanuun 12. kesäkuuta 1969.

Turun Peiteteollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Peiteteollisuus osakekirja
Turun Peiteteollisuuden tehdasrakennus

Turun ja Salon myymälöiden myyntituotteiten teollinen toiminta keskitettiin Kaarinaaan perustamalla vuonna 1943 Turun Peiteteollisuus Turun Vanun tukkuosastosta. Se harjoitti tehdasmaista peittojen, tyynyjen, tyynyliinojen ja lakanoiden valmistusta.

Turun Peiteteollisuus perustettiin nimellä Turun Vanuteollisuus Oy – Åbo Vaddindustri Ab, mutta nimi jouduttiin muuttamaan, koska se ei erottunut selvästi Turun Vanu-nimestä[23]. Toimitusjohtaja, kauppaneuvos Aline Grönberg omisti 99 % osakkeista ja tehtaan toimintoja johti Martta Elomaa. Tehtaan tuotanto myytiin pääasiallisesti Turun Vanun Turun ja Salon myymälöihin.

Turun Vanulle rakennettiin teollisuusrakennus Vähä-Rauhalinnan kartanon viereen. Aline Grönlundin kuoleman jälkeen vuonna 1950 Turun Peiteteollisuuden toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi tuli Erik Johnsson ja osakkeet jaettiin Aline Grönbergin lasten; Grönbergin, Alanderin ja Johnssonin perheiden kesken. Ulkopuolisina osakkeenomistajina olivat Gerda Söderholm, Elsa Enberg ja Martta Elomaa. Turun Peitetollisuuden toiminta loppui vuonna 1967.

Ålands Vadd, inneh Fjalar Grönberg & Co[24][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Vanun Maarianhaminan myyntitoimiston perusti Aline Grönbergin poika Fjalar vuonna 1950. Puolet yhtiön pääomasta sijoitti Aline Grönberg. Yhtiö lopetti toiminttansa vuonna 1952.

Suomen Wilton[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Wilton[25] oli vuosina 1952–1977 Kaarinassa toiminut yhtiö, joka valmisti ja markkinoi Wilton- ja bukleemattoja alkuperäisillä metodeilla sekä verhoja. Suomen Villa omisti 99 % Suomen Wiltonin osakkeista. Suomen Wilton perusti ja rekennutti Kaarinan mattotehtaan.

Liikevaihto, henkilökunta ja myyntitoimistot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[26]

Vuosi Liikevaihto
1908 010 000 mk
1915 0270 000 mk
1916 0550 000 mk
1920 03 000 000 mk
1926 07 000 000 mk
1929 012 000 000 mk
1937 31 000 000 mk
1949 430 000 000 mk
1950 600 000 000 mk
1981 32 200 000 mk
1982 28 345 000 mk
1983 30 170 000 mk
Vuosi Henkilökuntamäärä
1908 1
1912 5
1926 40
1929 68
1933 99
1937 244
1943 281
1950 292
1956 328
Vuosi Myyntitoimisto
1915 Naantali
1916 Helsinki I, Heikinkatu 6
1930 Helsinki II, Hämeentie 2 ja Helsinki III, (ent. Helsingin vanuliike). Museokatu 28
1931 Salo, Turuntie 3
1937 Helsinki IV, Kluuvikatu 2
1940 Helsinki V, Runeberginkatu 32
1948 Turku II, Stålarminkatu 2
1950 Ålands Vadd Ab, Marianhamina
1951 Helsinki VI, Lauttasaarentie 29
1952 Helsinki VII, Mannerheimintie 20
1955 Helsinki VIII, Hämeentie 64
197x Helsinki, Fabianinkatu 10
197x Helsinki, Mikonkatu 8
197x Helsinki, Hämeentie 2
1979 Turku, Eerikinkatu 8
1982 Tikkurila, Sisustajan Suurhalli
1984 Helsinki, Polardesign

Turun Vanun henkilökuntamäärissä Aline Grönbergn aikana ei ole mukana kotona työskennelleet, joita enimillään oli yhteensä noin 300 Turussa ja Helsingissä.

Turun Vanun osallistuminen kotimaisiin ja ulkomaisiin messuihin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1922 Suomen Messuihin osallistuminen.
  • 1923 Suomen Messujen I palkinto hyvin järjestetystä osastosta .
  • 1925 Suomen Messujen laatukilpailun hopeamitali.
  • 1926 Suomen Messuihin osallistuminen.
  • 1930 Suomen Messujen laatukilpailun kultamitali.
  • 1934 Kotimaisen työ viikko
  • 1935 Suomen Messujen laatukilpailun kultamitali.
  • 1935 Brysselin maailmannäyttely.
  • 1936 Tukholman Suomi viikko.
  • 1937 Messut Jyväskylässä.
  • 1939 New Yorkin maailmannäyttely.
  • 1939 Valkoviikko
  • Leipzigin messuilla Turun vanu oli kaikkiaan 19 kertaa
  • 1946 St Erikin messut Tukholma ja samana vuonna Moskovassa.
  • 1947 Pariisin messut ja samana vuonna Oslossa.
  • 1948 Brysselin messut.
  • 1950 Suomen Messujen laatukilpailun kultamitali.
  • 1950 Kööpenhaminan messut.
  • 1955 Suomen Messujen tunnustus 25 osallistumisesta messutapahtumiin
  • 1957 Helsingin Tekstiilimessut.

Tukholmassa vuonna 1936 Suomiviikoilla Turun Vanun näyttelyyn tutustui myös kruununprinssi Gustav Aadolf[27].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Anu Seppälä: Sisarukset Värmlannista. Jyväskylä: Anu Seppälä, 2012. ISBN 978-952-93-0629-9. Sivut 34-41
  • Helmer Winter: Turun Vanu 50 Åbo Vadd. Turku: Turun Sanomalehti ja kirjapaino Oy, 1958.
  • Åbo Vadd: En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908 – 1938. Turku: Åbo Tidnings och tryckeri aktiebolag, 1938.
  • Turun Vanu: Turun Vanu 1908 – 1948, katsaus Turun Vanun toimintaan. Turku: Turun Sanomalehti ja kirjapaino Oy, 1948.
  • Elias Saarinen: Aline Grönbergin elämän suuri satu. JULKAISEMATON.
  • Hyytiä Eila ja Jokinen Elise: Opinnäyte Sisustajan kymppi Turun Vanu 29.02.1984

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Winter, Helmer: Oy Turun Vanu – Åbo Vadd Ab 1908 - 1958, s. 14. Turun Vanu, 1958.
  2. Harri Kalpa; Muutuva kaupunki/Turku eilen ja tänään, sivu 89
  3. http://forumkortteli.fi/tietoa/
  4. Latvakangas, Eva: Kasinomiljonäärin unelmakohde. Turun Sanomat, 1.5.2011, s. 17.
  5. En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908–1938
  6. En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908–1938
  7. En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908–1938
  8. http://tay.aqua-web.org/historia.html
  9. En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908–1938
  10. Anu Seppälä; Sisarukset Värmlannista, sivu 39
  11. Hyytiä Eila ja Jokinen Elise: Opinnäyte Sisustajan kymppi Turun Vanu 29.02.1984
  12. 05. Lokakuuta 1908, kaupparekisterinumero 21.969
  13. 27. Toukokuuta 1909, kaupparekisterinumero 23.059
  14. 08. Lokakuuta 1919
  15. 15. Huhtikuuta 1929
  16. 11. Marraskuuta 1937
  17. kaupparekisterinumero 96.407
  18. 23. Huhtikuuta 1981
  19. kaupparekisterinumero 23.526
  20. Elias Saarinen: Aline Grönbergin elämän suuri satu
  21. 11. Joulukuuta 1995: Lakannut, poisto KLR 34
  22. Kaupparekisterinumero 91.993
  23. Kaupparekisteri vahvisti nimenmuutoksen 4. tammikuuta 1944
  24. kaupparekisterinumero 120.831
  25. Kaupparekisterinumero 128.349
  26. En återblick på Åbo Vadds utveckling åren 1908–1938, Turun Vanu 1908–1948, katsaus Turun Vanun toimintaan ja Turun Vanu 50 Åbo Vadd
  27. Anu Seppälä; Sisarukset Värmlannista, sivu 39