Tukholman eteläinen rautatieasema

Tukholma etelä
Stockholms södra
	; Rosenlundinkadun sisäänkäynti
Perustiedot
Lyhenne	Sst
Sijainti	59°19′52″N, 18°03′34″E
Kunta	Tukholma
Valtio	Ruotsi
Avattu	1989
Liikenne
Liikennöitsijä(t)	MTR Corporation
Lähijunat	40−45
Vaihtoyhteydet	Kantakaupungin bussit
Matkustajalaituri(t)
Lyhin ja pisin pituus	255 m
Laiturinäytöt	kyllä
Asemarakennus
Lipunmyynti	lippuluukku ja -automaatti
	Merkkien selitykset
	Infobox OK

Tukholman eteläinen rautatieasema (Tukholma etelä, ruots. Stockholms södra) paikallisliikenteen käyttämä rautatieasema Läntisen kantaradan varrella Södermalmin saarella Tukholman keskustassa. Asemaa käyttävät Tukholman paikallisjunat, mutta poikkeustilanteessa se toimii etelästä ja lännestä tulevien kaukojunien pääteasemana.^[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman eteläasema oli alun perin Läntisen kantaradan pääteasema, kun se avattiin liikenteelle vuonna 1860. Se oli Tukholman ensimmäinen rautatieasema. Silloin ratapiha oli alueella, jota ruvettiin kutsumaan Eteläiseksi ratatoriksi (ruots. Södra bantorget). Vuonna 1863 päätettiin rautatien jatkamisesta pohjoiseen. Valtion rautateiden arkkitehtitoimiston pääarkkitehti Adolf W. Edelsvärd oli piirtänyt väliaikaiseksi aiotun, yksikerroksisen puisen asemarakennuksen veturihalleineen. Seuraavina vuosina asemasta muotoutui valtakunnan pääkaupungin merkittävin rautatieasema.^[2]

Vuonna 1865 valmistunut Etelätunneli yhdisti Söder- ja Norrmalmin Vanhakaupungin kautta ja siten junien ajamisen vuonna 1871 avatulle Tukholman keskusrautatieasemalle, jolle tulivat jo junat pohjoisen suunnasta. Eteläaseman rooli muuttui tässä vaiheessa lähinnä tavara- ja paikallisliikennettä palvelevaksi. Ennen Årstan siltojen valmistumista rata kulki Maria Bangatan -kadun linjausta seuraten suunnilleen nykyisen Liljeholmenin sillan kohdalla kulkeneelle penkereelle. Ennen Älvsjötä junat pysähtyivät myös Liljeholmenissa.

Vuoden 1923 ratapihasopimuksessa päätettiin, että henkilöliikenteen asema siirretään lännemmäksi. Vanha asemarakennus purettiin, ja ratapihalle rakennettiin kaksi uutta varastomakasiinia. Timmermansgatanin ja silloisen ratapihan risteysalueelle valmistui uusi Folke Zetterwallin suunnittelema henkilöliikenteen asemarakennus vuonna 1926. Rakennuksen erikoisuus oli sen sijainti radan päällä betonipylväiden varassa. Laitureille siirryttiin portaiden kautta. Asemalla oli myös pieni kahvila ja ulkoterassi.^[3] Paikallisliikenteen käytössä asema pysyi aina 1980-luvulle saakka, jolloin nykyistä asemaympäristö alettiin rakentaa.

Paikallisjuna-asema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden asemarakennuksen rakennustöiden ajaksi liikenne siirrettiin lokakuussa 1986 tavaraliikenteen käyttämille raiteille, mitä varten rakennettiin uusi, alun perin väliaikaiseksi kaavailtu laituri, josta kuitenkin tuli sittemmin pysyvä asemalaituri. Aseman osa vihittiin käyttöön vuonna 1989. Valtion rautatiet rakennutti ja Coordinator arkitekter suunnitteli uuden asemarakennuksen. Asemalla on kaksi lippuhallia: itäpuolinen sisäänkäynti on Swedenborgsgatanilta ja läntinen Rosenlundsgatanilta. Lippuhallin ja laiturien välillä on liukuportaat ja hissejä. Asema oli vuonna 2015 Tukholman paikallisjunaliikenteen toiseksi vilkkain 16 900 päivittäisellä matkustajallaan.^[4]

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun aktiivisessa käytössä olevan rautatieaseman päälle rakennetaan Ruotsissa asuntoja. Uuden korttelin ovat suunnitelleet arkkitehtitoimisto EGÅ, Coordinator arkitekter sekä Riksbyggen konsult Riksbyggen konsult.^[5] Meluvaatimusten saavuttamiseksi jouduttiin asuintalot muun muassa rakentamaan kumityynyjen päälle.^[6]

Stadens Dike'n aseman talon on suunnitellut Axelsson & Borowskin arkkitehtitoimisto, ja se avattiin vuonna 1990. ^[7] Rakennus koostuu pitkänomaisesta, noin 52 metrin pituisesta talon rungosta, joka sisältää pienen ostoskeskuksen pohjakerroksessa. Holvattu lasi katto antaa asemahalliin päivänvaloa, ja suuri kello katossa ilmaisee rakennuksen funktiota.

Keskustarata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

10. heinäkuuta 2017 avattiin uusi paikallisjunatunneli Keskustarata Tukholman keskustan alle. Tukholman eteläasemalta alkavaa tunneliosaa Södermalmin alla kutsutaan Södermalmin tunneliksi. Tämän vuoksi paikallisjunat käyttävät vain pohjoisimpia raiteita 1 ja 2, joilta on yhteys Keskustaradan tunneliin. Kahta eteläistä raidetta 3 ja 4 käyttävät kaukoliikenteen junat ja tavarajunat, jotka ohittavat aseman pysähtymättä.

Erilaisten liikennehäiriöiden aikana kaukojunat saatetaan kääntää jo eteläisellä asemalla, jolloin ne käyttävät eteläisiä raiteita. Näin on esimerkiksi joka kesä vuosina 2018–2020 Tukholman keskustassa tehtävien ratatöiden vuoksi, jolloin lännen ja etelän kaukojunien pääteasema on eteläisellä asemalla.