Toyota Supra (1993)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Toyota Supra A80
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Japani
Valmistaja Toyota
Valmistusvuodet 1993–2002
Korimalli 2-ovinen coupé
Luokka S-segmentti
Edeltäjä Toyota Supra (A70)
Seuraaja Toyota Supra (A90)
Teknisesti samankaltaisia Lexus SC (Z30)
Toyota Soarer (Z30)
Tekniset tiedot
Moottori R6
Iskutilavuus 3,0 l
Polttoaine bensiini
Vetotapa takaveto
Vaihteisto 5-vaihteinen manuaali
6-vaihteinen manuaali
4-vaihteinen automaatti

Toyota Supra A80 on Toyota Supran neljännen sukupolven malli, jota valmistettiin vuosina 1993–2002. Se korvasi edeltäneen A70-mallin ja seuraajaksi esiteltiin A90, tosin vasta vuonna 2019.

Auto on erityisen suosittu virittäjien keskuudessa, mistä syystä täysin alkuperäisinä säilyneitä Supria on tarjolla varsin vähän. Tämän vuoksi vähän ajettujen alkuperäiskuntoisten autoyksilöiden hinnat ovat 2000-luvun kuluessa nousseet huomattavasti.[1]

Toyota Supra A80 (1993–2002)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neljännen sukupolven Supra esiteltiin Chicagon autonäyttelyssä 1993. Pääinsinööri Isao Suzukin alaisuudessa toteutettu suunnitteluprojekti kesti yhteensä neljä vuotta. Auton muotoilussa on hyvin paljon samoja piirteitä kuin 1960-luvun Toyota 2000GT -mallissa. Se oli edeltäjäänsä lyhyempi, matalampi, leveämpi ja 100 kilogrammaa kevyempi. Esimerkiksi konepelti, valinnaisena saatavana ollut targakatto ja useat alustan komponentit oli valmistettu alumiinista.[2] Supra perustuu Lexus SC:n (myyty myös nimellä Toyota Soarer) lyhennetylle pohjalevylle.[3]

Auton voimanlähteenä käytettiin kuusisylinteristä 3,0-litraista 2JZ-rivimoottoria, joka oli saatavana sekä vapaasti hengittävänä että kaksoisturboahdettuna versiona. Vapaasti hengittävässä versiossa tehoa oli 220 hevosvoimaa ja turboahdetussa 320 hevosvoimaa. Turbomalliin oli saatavana suurikokoinen takaspoileri.[3][4] Turboahtimista ensimmäistä käytetään moottorin alemmilla kierrosluvuilla ja toinen ahdin käynnistyy mukaan sen pariksi korkeammalla kierrosalueella. 2JX

-moottori on tunnettu luotettavuudestaan ja se on helposti viritettävissä. Varsin pienillä muutoksilla siitä on mahdollista ottaa irti tehoa noin 700 hevosvoiman verran, mutta moottorissa on virityspotentiaalia jopa lähes tuhanteen hevosvoimaan saakka. Voimansiirtona vapaasti hengittävässä versiossa käytettiin viisivaihteista manuaalivaihteistoa, kun taas turboversiossa vaihteisto oli uusi Getragin kanssa yhteistyössä kehitetty kuusivaihteinen. Molempien moottoriversioiden yhteyteen sai halutessaan myös neliportaisen automaattivaihteiston.[2]

Supraan oli saatavana aktiivinen etuspoileri, joka tulee automaattisesti esiin nopeuden ylittäessä 90 km/h. Kuljettajan on mahdollista myös ohjata spoilerin toimintaa käsin ohjaamossa olevalla painikkeella.

Vuonna 1997 Supra koki pienen kasvojenkohotuksen. Ulkonäölliset muutokset olivat vähäisiä, huomattavimpana tummapohjaiset ajovaloumpiot. Sisällä oli uudenmallinen ohjauspyörä, ja myös esimerkiksi mittaristoon ja radion hallintalaitteisiin oli tehty pieniä uudistuksia.

Supran vienti Yhdysvaltojen markkinoille lopetettiin vuonna 1998 pudonneiden myyntilukujen vuoksi, mutta Japanissa se säilyi mallistossa aina vuoteen 2002 saakka.[2] Seuraava Supra-sukupolvi esiteltiin vasta vuonna 2019. Se on kehitetty Toyotan ja BMW:n välisessä yhteistyössä, ja auton tekniikka on peräisin BMW Z4 (G29) -urheiluautomallista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Automaailman yksisarvinen: vakiokuntoinen Toyota Supra mk4 ja kolme edeltäjää Moottori. 17.11.2018. Viitattu 11.11.2020.
  2. a b c Toyota Supra History – Every Generation Garage Dreams. 20.11.2018. Viitattu 11.11.2020. (englanniksi)
  3. a b History of the Toyota Supra: From fancy Celica to frenetic sports car in five generations Motor Authority. 14.5.2020. Viitattu 11.11.2020. (englanniksi)
  4. The history of the Toyota Supra, as told by Toyota Autoblog. 12.5.2019. Viitattu 11.11.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]