Oskari Vilho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Oskar Vilhelm Gröneqvist
Oskari Vilho Harpagonin roolissa Molièren näytelmässä Saituri
Oskari Vilho Harpagonin roolissa Molièren näytelmässä Saituri
Henkilötiedot
Syntynyt23. tammikuuta 1840
Kuhmalahti, Suomi
Kuollut21. toukokuuta 1883 (43 vuotta)
Görbersdorf, Sleesia
Ammatti näyttelijä

Oskari Vilho (alkuaan Oskar Vilhelm Gröneqvist; 23. tammikuuta 1840 Kuhmalahti21. toukokuuta 1883 Görbersdorf, Sleesia) oli suomalainen näyttelijä ja suomenkielisen näyttämötaiteen edistäjä. Vilhon ja hänen ystäväpiirinsä suuri nuoruuden tavoite oli vakinaisen suomenkielisen teatterin perustaminen. Näyttelijäntyössään Vilho korvasi heikot fyysiset puitteensa henkisellä väkevyydellään.

Lapsuus ja nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oskari Vilhon vanhemmat olivat opettaja Wilhelm Gröneqvist ja Gustafva Nordlund. Vilho aloitti koulunsa Uudessakaarlepyyssä ja jatkoi Hämeenlinnan lyseossa, josta hän valmistui ylioppilaaksi 1863. Fredrik Cygnaeuksen suosituksesta hän pääsi opiskelemaan Tukholman kuninkaallisen teatterin oppilaskouluun vuosiksi 1863 ja 1864. Hänen lahjakkuutensa teki vaikutuksen, ja hänelle tarjottiin näyttelijän paikkaa Tukholmasta, mutta hän kieltäytyi ja palasi Suomeen.

Teatteriura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Synnyinmaahansa palattuaan Vilho oli aktiivisesti mukana suomenkielisessä seuranäyttämötoiminnassa. Kun vakituista suomenkielistä teatteria ei kuitenkaan saatu aikaiseksi, hän turhautui ja aloitti opinnot yliopistossa. Hän suoritti kameraalitutkinnon 1869 ja ryhtyi virkamieheksi. Samana vuonna hän oli avustamassa Kaarlo Bergbomia Aleksis Kiven Lean kantaesityksen järjestämisessä. Kun suomalainen teatteri vihdoin aloitti vuonna 1872, Oskari Vilho kuului sen ydinjoukkoon. Hän toimi Bergbomin apulaisena. Suomalaisen teatterin kiertäessä maaseutua Vilho toimi seitsemän vuotta teatterin apulaisjohtajana.

Vilho teki myös näyttelijäntyötä, vaikka hänen ulkoiset edellytyksensä siihen olivat huonot. Hänen äänensä oli heikko, vartalonsa vähäinen ja kasvonsa liian arkiset. Fyysiset puutteet korvasi kuitenkin henkinen luomisvoima sekä terävä äly. Tulkitsemiensa hahmojen luonteenkuvauksessa hän oli erittäin analyyttinen ja tarkka. Oskari Vilhon näyttämötaiteellisiin suorituksiin lukeutuivat muun muassa Sakeas näytelmässä Lea, Aapeli näytelmässä Kihlaus sekä nimiosa Ludvig Holbergin Jeppe Niilonpojassa. Erityisen vakuuttavan näyttämöluoman hän loihti Molièren romanttisen komedian Saiturin päähenkilöstä Harpagonista. Vilhon traagisiin näyttämöhahmoihin kuului esimerkiksi Kuninkaan alut -näytelmän piispa Nikolaus.

Vilhon useista opintomatkoista merkittävin suuntautui Venäjälle, Saksaan, Ranskaan sekä Tanskaan vuosina 1875 ja 1876. Hänen elämänsä katkesi rintatautiin. Vilho haki sairauteensa apua Saksan Görbersdorfista, jossa hän kuoli 43-vuotiaana.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]