Jin-dynastia (1115–1234)
Jin-dynastia (džurtšeniksi: Anchu, kiinaksi 金 [jīn]) hallitsi osia Pohjois-Kiinasta 1115–1234. Sen perusti džurtšenihin kuulunut keisari Taizu. Džurtšenit ovat mantšujen esi-isiä. Mongolit hävittivät dynastian Tšingis-kaanin kolmannen pojan Ögödei-kaanin johdolla.
Samoihin aikoihin Jin-dynastian kanssa oli pääosin nykyisen Kiinan alueella myös valtio nimeltä Xixia (Läntinen Xia, erotuksena Xia-dynastiasta), jossa valtaa pitivät tangutit 1032–1227. Tätä valtiota ei yleensä luetella Kiinan dynastioiden mukana. Myös Xixia jäi aikanaan mongolien valloittamaksi.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
_Jin_Dynasty_bronze_cymbals.JPG)
Džurtšenit asuivat Pohjois-Kiinassa ja olivat Liao-dynastian alaisuudessa. Liao-dynastian olivat perustaneet mongolikieltä puhuneet kitaanit.[1] Džurtšenit erosivat selvästi kitaaneista, jotka olivat paimentolaisia. Džurtšenit elivät puolestaan Mantšurian metsäalueella. Heidän yhteiskunnan suurin yksikkö oli klaani, jota johti mies. Perusyksikkö oli puolestaan kylä, jonka jäsenet viljelivät ja sotivat yhdessä.[2]
Džurtšenit kuitenkin alkoivat olla tyytymättömiä asemaansa. Kun Liao-dynastian viimeinen keisari vieraili vuonna 1112 Agudan luona ja määräsi heimopäälliköt tanssimaan hänelle, Aguda kieltäytyi.[1] Aguda käynnisti seuraavana vuonna kapinan Liao-dynastiaa vastaan. Hän sai vuonna 1115 valloitettua Mantšurian ja julistautui sen jälkeen Jin-dynastian keisariksi. Song-dynastia tunnusti nopeasti Jin-dynastian, sillä dynastian hallitsijat halusivat liittoutui valloittaakseen Pekingin alueen takaisin itselleen.[2]
Kiinalaiset ja džurtšenit hyökkäsivät vuonna 1120 yhdessä Liaon pääkaupunkia Shangjingiä kohtaan. Džurtšenit valtasivat sen seuraavana vuonna, ja lopullisesti Liao-dynastia kaatui vuonna 1125. Jin- ja Song-dynastioiden liitto kaatui sen jälkeen, ja he ajautuivat sotaan.[2] Jin valtasi vuonna 1126 Song-pääkaupunki Kaifengin, minkä seurauksena Song-hallitsijat pakenivat kaakkoon ja perustivat myöhemmin eteläisen Song-dynastian.[3]
Jin-keisarit omaksuivat nopeasti kiinalaisen hallintojärjestelmän ja palkkasivat hallitukseensa kiinalaisia viranomaisia. Viralliset dokumentit käännettiin kiinasta džurtšeniksi, jolle kehitettiin myös oma kirjoitusjärjestelmä.[3] Jin-dynastian ensimmäinen pääkaupunki oli vuoteen 1152 asti Huining. Sen jälkeen se siirrettiin Yanjingiin (Peking). Džurtšenit pyrkivät säilyttämään oman kulttuurinsa, ja esimerkiksi armeijalta kiellettiin kiinalaiset vaatteet ja tavat.[4]
Keltainenjoki muutti vuonna 1194 kurssiansa dramaattisesti ja tulvi seuraavan 30 vuoden ajan kohtalokkaasti. Monet viljelijät eivät pystyntty maksamaan hallitsijoille veroja. Samaan aikaan Jin-dynastiassa alkoi pulaa pronssikolikoista, mikä johti lopulta taloudelliseen epävakauteen. Song-dynastia alkoi uhata Jiniä etelästä, mutta suurempi uhka tuli pohjoisesta mongolien taholta. Mongolit valtasivat vuonna 1215 Beijingin. Džurtšenit vetäytyivät Kaifengiin. Lopullisesti Jin-dynastia kukistui vuonna 1234, mutta viimeiset noin 20 vuotta dynastia oli vain alueellinen valta.[5]
Hallitsijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Temppelinimet (Miào Hào 廟號) | Syntymänimet | Hallintokaudet | Aikakausinimet (Nian Hao 年號) ja niiden vuodet | |
|---|---|---|---|---|
| Käytäntö: "Jin" + temppelinimi tai kuolemanjälkeinen nimi | ||||
| Tai Zu (太祖 tài zǔ) | Wan-Yan A Gu Da (完顏阿骨打 wán yán ā gú dǎ) | 1115–1123 | Shouguo (收國 shōu guó) 1115–1116 Tianfu (天輔 tiān fǔ) 1117–1123 | |
| Tai Zong (太宗 tài zōng) | Wan-Yan Wu Qi Mai (完顏吳乞買 wán yán wú qǐ mǎi) tai Wan-Yan (Sheng tai Cheng) (完顏晟 wán yán (shèng tai chéng)) | 1123–1134 | Tianhui (天會 tiān huì) 1123–1134 | |
| Xi Zong (熙宗 xī zōng) | Wan-Yan He-La (完顏合剌 wán yán hé lá) tai Wan-Yan Dan (完顏亶 wán yán dǎn) | 1135–1149 | Tianhui (天會 tiān huì) 1135–1138 Tianjuan (天眷 tiān juàn) 1138–1141 | |
| Ei ollut | 完顏亮 wán yán liàng | 1149–1161 | Tiande (天德 tiān dé) 1149–1153 Zhenyuan (貞元 zhēn yuán) 1153–1156 | |
| Shi Zong (世宗 shì zōng) | Wan-Yan Yong (完顏雍 wán yán yōng) | 1161–1189 | Dading (大定 dà dìng) 1161–1189 | |
| Zhang Zong (章宗 zhāng zōng) | Wan-Yan Jing (完顏璟 wán yán jǐng) | 1190–1208 | Mingchang (明昌 míng chāng) 1190–1196 Chengan (承安 chéng ān) 1196–1200 | |
| Ei ollut | Wan-Yan Yong Ji (完顏永濟 wán yán yǒng jì) | 1209–1213 | Daan (大安 dà ān) 1209–1212 Chongqing (崇慶 chóng qìng) 1212–1213 | |
| Xuan Zong (宣宗 xuān zōng) | Wan-Yan Xun (完顏珣 wán yán xún) | 1213–1223 | Zhenyou (貞祐 zhēn yòu) 1213–1217 Xingding (興定 xīng dìng) 1217–1222 | |
| Ai Zong (哀宗 āi zōng) | 完顏守緒 wán yán shǒu xù | 1224–1234 | Zhengda (正大 zhèng dà) 1224–1232 Kaixing (開興 kāi xīng) 1232 | |
| Ei ollut |
Wan-Yan Cheng Lin (完顏承麟 wán yán chéng lín) | 1234 | Ei ollut | |
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kiinan dynastiat
- edellinen kausi: Pohjoiset ja eteläiset dynastiat
- samanaikaiset kaudet: Song-dynastia ja pieneltä osin myös Liao-dynastia; Xixia
- seuraava kausi: Yuan-dynastia
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hansen, Valerie: ”The Kitan-Liao and Jurchen-Jin”. Teoksessa: Routledge Handbook of Imperial Chinese History. Victor Cunrui Xiong & Kenneth J. Hammond (toim.). London and New York: Routledge, 2019. ISBN 978-1-138-84728-6. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 2.7.2021). (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Taizu Encyclopedia Britannica. 1.1.2021. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
- ↑ a b c Hansen, s. 219–220.
- ↑ a b Jin Dynasty (Jurchens) ChinaKnowledge.de. Ulrich Theobald. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Jin dynasty Encyclopedia Britannica. 27.9.2013. Viitattu 2.7.2021. (englanniksi)
- ↑ Hansen, s. 226.
