Lautanen (soitin)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Käsilautaset.
Kreikkalainen symbaali n. 500–480 eaa.
Kiinalaiset pronssisymbaalit jin-dynastian ajalta (1115–1234).
Moderni lautanen jalustallaan.

Lautanen eli symbaali on idiofoneihin kuuluva lyömäsoitin, joka valmistetaan miltei poikkeuksetta metalliseoksista, usein kuparista tai pronssista.[1] Kalleimmissa symbaaleissa on kuitenkin pieniä määriä hopeaa. Pronssiseokseen voidaan lisätä myös muita metalleja, kuten alumiinia. Halvat aloittelijatason symbaalit valmistetaan usein messingistä. Lautaset joko prässätään tai vasaroidaan käsin tai koneellisesti sekä sorvataan muotoonsa ja lopuksi viimeistellään.lähde?

Soitin voi koostua yhdestä lautasesta, jota lyödään esimerkiksi kapulalla, tai kahdesta lautasesta, joita lyödään toisiinsa.[2] Perinteisessä turkkilaisessa symbaalissa on reuna, vartalo, ja kello (edge, body ja bell). Perinteisessä symbaalissa reunat kaartuvat vain alaspäin. Kiinalaisessa, eli china-symbaalissa, reuna kaartuu ensin alas ja sitten ylös. China-symbaalissa on kellon tilalla kartionmuotoinen kuppi. Swish-symbaali on china, jossa on kello.selvennä

Kiinalaisen musiikki-instrumenttejä käsittelevän teoksen Yo Shu (vuodelta 1101) mukaan symbaalien käyttö tuli Kiinaan Tiibetistä. Kahden muun lähteen perusteella symbaalin saapui Kiinaan kuitenkin joko Intiasta tai Turkista. Kiinan keisarilliseen palatsiin perustettiin turkkilainen orkesteri jo 384 jaa. ja symbaalien katsotaan kuuluneen tämän orkesterin soittimistoon jo varhaisessa vaiheessa. Yleisesti on arvioitu, että Kiinan varhaisissa pyhänä pidettyissä lautasissa oli 81 prosenttia kuparia ja 19 prosenttia tinaa. Tämä vastaa perinteisten turkkilaisten symbaalien metalliseosta. Nykyiset lautasmallit eroavat kuitenkin turkkilaisista sekä rakenteeltaan, että sointiääneltään.[3]

Symbaalin sointiin vaikuttaa moni tekijä, ja soinnin kuvamiseen on monia englanninkielisiä termejä. Sustain tarkoittaa sitä, kuinka kauan symbaali soi. Tähän vaikuttaa merkittävästi vasarointi ja sorvaus tai sorvaamattomuus. Attack eli äänen syttyminen tarkoittaa sitä, kuinka nopeasti tai hitaasti ääni syttyy. Tähän vaikuttaa merkittävästi symbaalin koko ja muoto. Keskipaksu symbaali voi silti syttyä suunnilleen yhtä nopeasti kuin ohut, jos se on sorvattu reunoilta ohueksi. Kaarevuus vaikuttaa huomattavasti syttymiseen. Litteät syttyvät nopeammin kuin kaarevat, sillä värähtelyt etenevät litteässä pinnassa nopeammin kuin kaarevassa. Iskuäänen artikulaatio (stick definition) tarkoittaa ääntä, joka syntyy kapulan kärjen osuessa symbaalin pintaan. Tämä ääni voi olla symbaalin äänen muihin elementteihin nähden joko selkeä tai hyvinkin epäselvä. Tähän vaikuttaa lähinnä symbaalin paksuus. Äänen lämpö ja kylmyys tarkoittavat sitä, miten taajuusala painottuu. Lämpimässä symbaalissa ääripäät, eli ylä- ja alaäänet painottuvat, jolloin sointi on lämmin, pehmeä ja täyteläinen. Kylmässä puolestaan keskitaajuudet ovat painottuneet, jolloin olemus on kylmä, kuiva ja kolkko. Koon myötä taajuusalakin suurenee. Tummuus ja kirkkaus tarkoittavat sitä, kuinka nopeasti ylä-äänet hukkuvat attackin myötä. Mitä nopeammin ne häviävät sitä tummempi symbaali on.lähde?

Lautasiin kuuluvatlähde?

  • komppipelti eli ride; yleensä 18–22-tuumainen (voi olla myös 24 tai 30-tuumainen), melko raskas symbaali. Sitä käytetään komppia soitettaessa.
  • hi-hat; muodostuu kahdesta vastatusten olevasta symbaalista sekä hi-hat-telineestä, jossa "pellit" ovat kiinni. Hi-hat-lautasia pystytään liikuttamaan erilleen. Hi-hatia käytetään yleisesti kompin soitossa. Yleensä 10–15-tuumainen.
  • aksenttipelti eli crash; symbaali, jota käytetään yleisesti korostamaan tiettyjä iskuja eli aksentteja. Yleensä 13–20-tuumainen.
  • china ja splash; efektisymbaaleja, joita käytetään aksenttien korostamiseen ja efektien luomiseen. Splashit yleensä 8–14-tuumaisia ja chinat 8–22-tuumaisia.
  • muut efektisymbaalit; muita efektisymbaaleja ovat chinasplashit, "bell"- eli kellosymbaalit ja "stack"-symbaalit, joissa kaksi symbaalia makaa toistensa päällä, aiheuttaen hieman rämisevän soundin.
  • käsilautaset; käytetään lähinnä orkesteri- ja marssimusiikissa. Käsilautasina voidaan käyttää oman maun mukaan lähes mitä tahansa lautasia. Käsilautasissa on nahkaiset lenkit, joista pidetään kiinni soittaessa. Lautasia soitetaan lyömällä niiden "alapuolet" yhteen.

Symbaalivalmistajia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Max Wade-Matthews: Music - an illustrated history. An encyclopedia of musical instruments and the art of music-making, s. 198–201. London: Southwater, Anness Publishing Ltd, 2014. (englanniksi)
  2. a b Cymbal. Musical instrument Encyclopædia Britannica, britannica.com. Viitattu 24.7.2015. (englanniksi)
  3. a b James Blades: Percussion Instruments and their History, s. 107-110 Cymbals (in China), jne. (lähteistys kesken). The Bold Strummer Ltd, 1992 (Revised Edition). ISBN 0-933224-61-3. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.