Ero sivun ”Lamalaisuus” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
{{Yhteistyöartikkeli}} |
Uudelleenkirjoitus kirjalähteen avulla |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Yhteistyöartikkeli}} |
{{Yhteistyöartikkeli}} |
||
{{Buddhalaisuus}} |
|||
{{Korjattava|lähteetön esseemuotoon kirjoitettu mielipidekirjoitus}} |
|||
'''Lamalaisuus''' eli '''tiibetiläinen buddhalaisuus''' tai '''tiibetinbuddhalaisuus''' on [[buddhalaisuus|buddhalaisuuden]] erityinen [[tiibet]]iläinen suuntaus. Lamalaisuus alkoi kehittyä [[Vajrayana|vajrayānabuddhalaisuudesta]] 700-luvulla. Tiibetinbuddhalaisuus on nykyään levinnyt etenkin tiibetiläisten ja [[mongolia]]laisten asuttamilla alueilla kuten [[Tiibet]], [[Nepal]], [[Intia]] ja [[Mongolia]]. |
|||
{{Lähteetön}} |
|||
'''Lamalaisuus''' on länsimaissa keksitty käsite, jota käytetään usein virheellisesti tietyistä tiibetinbuddhalaisista koulukunnista (nyingma-, [[kagyu|kagyü-]] ja sakya-koulukunnat), joissa [[lama (uskonto)|lama]] eli opettaja on erityisen merkityksellisessä asemassa. Yleisen harhakäsityksen mukaan "lamalaisuuden" johtaja on [[Dalai-lama]]. Todellisuudessa Tiibetin buddhalaisuudessa ei ole mitään vastinetta käsitteelle "lamalaisuus". Lisäksi Dalai-lama edustaa [[mahayana]]-painotteista gelugpa-koulukuntaa, jossa laman merkitys on pienempi kuin muissa tiibetinbuddhalaista koulukunnista. Dalai-lamalla ei ole hengellisen auktoriteetin asemaa muualla kuin gelugpa-linjan sisällä. |
|||
Tiibetinbuddhalaisuudessa on useita lahkoja, jotka erottuvat ulkoisesti vaatetuksen ja temppelien koristeluiden perusteella. [[Tsong-khapa]] (1357–1419) perusti [[Gelug]]in, keltaisen lahkon, 1400-luvun alussa. Hän saavutti kahden oppilaansa, kolmannen [[dalai-lama]]n ja ensimmäisen [[panchen-lama]]n kanssa suurimman kannattajamäärän ja johtoaseman. Tiibetinbuddhalaisuudessa muiden buddhalaisuuden suuntauksien tavoin pelastus tarkoittaa täydellistä poistumista [[jälleensyntyminen|jälleensyntymisen]] kiertokulusta ja vapautumista [[nirvana]]an. |
|||
Lama (joka kirjaimellisesti tarkoittaa 'korkeinta periaatetta') on sitä vastoin keskeisessä asemassa [[vajrayana]]ssa eli timanttipolulla, jota ei edes käytännössä voi aloittaa ilman lamaa. Timanttipolulla lama nähdään perimyslinjan toimintana, ei henkilönä. |
|||
Panchen-lama on tiibetinbuddhalaisuuden Gelug-koulukunnan toiseksi korkein johtaja. Korkein johtaja on dalai-lama. Panchen-laman tehtävänä on muun muassa löytää uusi dalai-laman inkarnaatio ja päinvastoin. Panchen-lama käsitetään [[Amitabha|Buddha Amitabha]]n henkilöytymäksi. |
|||
==Lähteet== |
|||
{{Kirjaviite | Tekijä = Terhart Franjo, Schulze Janina | Nimeke = Nykymaailman uskonnot: alkuperä, historia, usko, maailmankuva | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = 175–176| Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Helsingin Kirjatukku| Tunniste = ISBN 978-1-4075-1183-2}} |
|||
{{Tynkä/Uskonto}} |
{{Tynkä/Uskonto}} |
||
Versio 24. maaliskuuta 2011 kello 22.28
.svg){kind=small} |
Tämä artikkeli on viikon yhteistyöartikkeli, koska tämä merkittävästä aiheesta oleva artikkeli tarvitsee laajennusta. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia. |
| Osa artikkelisarjaa |
| Buddhalaisuus |
|---|
 |
|
|
Kirjoitukset |
Lamalaisuus eli tiibetiläinen buddhalaisuus tai tiibetinbuddhalaisuus on buddhalaisuuden erityinen tiibetiläinen suuntaus. Lamalaisuus alkoi kehittyä vajrayānabuddhalaisuudesta 700-luvulla. Tiibetinbuddhalaisuus on nykyään levinnyt etenkin tiibetiläisten ja mongolialaisten asuttamilla alueilla kuten Tiibet, Nepal, Intia ja Mongolia.
Tiibetinbuddhalaisuudessa on useita lahkoja, jotka erottuvat ulkoisesti vaatetuksen ja temppelien koristeluiden perusteella. Tsong-khapa (1357–1419) perusti Gelugin, keltaisen lahkon, 1400-luvun alussa. Hän saavutti kahden oppilaansa, kolmannen dalai-laman ja ensimmäisen panchen-laman kanssa suurimman kannattajamäärän ja johtoaseman. Tiibetinbuddhalaisuudessa muiden buddhalaisuuden suuntauksien tavoin pelastus tarkoittaa täydellistä poistumista jälleensyntymisen kiertokulusta ja vapautumista nirvanaan.
Panchen-lama on tiibetinbuddhalaisuuden Gelug-koulukunnan toiseksi korkein johtaja. Korkein johtaja on dalai-lama. Panchen-laman tehtävänä on muun muassa löytää uusi dalai-laman inkarnaatio ja päinvastoin. Panchen-lama käsitetään Buddha Amitabhan henkilöytymäksi.
Lähteet
Terhart Franjo, Schulze Janina: Nykymaailman uskonnot: alkuperä, historia, usko, maailmankuva, s. 175–176. Helsingin Kirjatukku, 2007. ISBN 978-1-4075-1183-2.