Ero sivun ”Laakspohjan kartano” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 811 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
kh: ei Maxin vaan Ninan puoliso
Rivi 3: Rivi 3:
Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683<ref name=LK/>. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet [[Valter Thomé|Valter]] ja [[Ivar Thomé]], ja se on tyyliltään ruotsalaisvaikutteista jugendia, yksi Suomen harvoja jugend-tyylisiä kartanorakennuksia. Kartanon puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti [[Svante Olsson]].<ref name=rky>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1348| Nimeke =Lohjan kirkko ympäristöineen|Julkaisu =Rakennettu kulttuuriympäristö| Ajankohta =22.12.2009| Julkaisija =Museovirasto| Viitattu = 20.11.2010}}</ref>
Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683<ref name=LK/>. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet [[Valter Thomé|Valter]] ja [[Ivar Thomé]], ja se on tyyliltään ruotsalaisvaikutteista jugendia, yksi Suomen harvoja jugend-tyylisiä kartanorakennuksia. Kartanon puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti [[Svante Olsson]].<ref name=rky>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1348| Nimeke =Lohjan kirkko ympäristöineen|Julkaisu =Rakennettu kulttuuriympäristö| Ajankohta =22.12.2009| Julkaisija =Museovirasto| Viitattu = 20.11.2010}}</ref>


Kartanon, jonka päätuotantosuunta on hevostalous<ref>[http://www.uusisuomi.fi/raha/52895-hornborgin-loistelias-kartano-katso-kuvalinkki Uusisuomi.fi], viitattu 22.11.2010</ref>, nykyisiin omistajiin kuuluvat Nina van der Pals, joka vastaa kartanon alueella toimivasta ratsastustallista, ja hänen isänsä Max van der Pals<ref>[http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Sateet-haitanneet-heinantekoa Länsi-Uusimaa], viitattu 22.11.2010</ref>.<ref>[http://www.laakspohjankartano.fi/henkilokunta.html Laakspohjan kartano]</ref> Hänen puolisonsa on [[MTK]]:n aiempi puheenjohtaja [[Michael Hornborg]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pajala, Vuokko | Otsikko ="Pääsin parhaaseen porukkaan" | Julkaisu =Maatilan Pellervo | Ajankohta =2006 | Vuosikerta = | Numero =6 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.pellervo.fi/maatila/mp6_06/hornborg_mtk.htm | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.11.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>
Kartanon, jonka päätuotantosuunta on hevostalous<ref>[http://www.uusisuomi.fi/raha/52895-hornborgin-loistelias-kartano-katso-kuvalinkki Uusisuomi.fi], viitattu 22.11.2010</ref>, nykyisiin omistajiin kuuluvat Nina van der Pals, joka vastaa kartanon alueella toimivasta ratsastustallista, ja hänen isänsä Max van der Pals<ref>[http://www.lansi-uusimaa.fi/Uutiset/Paivan-Puheenaihe/Sateet-haitanneet-heinantekoa Länsi-Uusimaa], viitattu 22.11.2010</ref><ref>[http://www.laakspohjankartano.fi/henkilokunta.html Laakspohjan kartano]</ref>. Nina van der Palsin puoliso on [[MTK]]:n aiempi puheenjohtaja [[Michael Hornborg]].<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Pajala, Vuokko | Otsikko ="Pääsin parhaaseen porukkaan" | Julkaisu =Maatilan Pellervo | Ajankohta =2006 | Vuosikerta = | Numero =6 | Sivut = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.pellervo.fi/maatila/mp6_06/hornborg_mtk.htm | www-teksti =Artikkelin verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 21.11.2010 | Kieli = | Lopetusmerkki = }}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 22. marraskuuta 2010 kello 15.05

Laakspohjan kartano on kartano Lohjan keskustan koillispuolella Pappilanselän toisella puolella Moisionlahden pohjoisrannalla. Kartano on perustettu 1556 Kustaa Vaasan kuninkaankartanoksi Laakspohjan kylän viidestä talonpoikaistilasta[1]. Kruunu omisti tilan 1556–1559, sen jälkeen Juhana-herttua 1559–1562 ja valtaneuvos Nils Boije 1563. Sen jälkeen tilalla on ollut runsaasti omistajia, muun muassa Magnus Linder ja hänen jälkeläisensä vuodet 1846–1906 ja vuodesta 1911 Max H. van Gilse van der Pals ja hänen jälkeläisensä.[2]

Kartanon ympärillä levittäytyy viljelyaukea. Kartanoon vie Lempolantieltä kilometrin mittainen tammikuja, joka on merkitty karttaan jo 1683[2]. Nykyiset rakennukset ovat pääosin 1910-luvulta ja säilyneet hyvin alkuperäisessä asussaan. Päärakennuksen ovat suunnitelleet Valter ja Ivar Thomé, ja se on tyyliltään ruotsalaisvaikutteista jugendia, yksi Suomen harvoja jugend-tyylisiä kartanorakennuksia. Kartanon puiston on suunnitellut puutarha-arkkitehti Svante Olsson.[1]

Kartanon, jonka päätuotantosuunta on hevostalous[3], nykyisiin omistajiin kuuluvat Nina van der Pals, joka vastaa kartanon alueella toimivasta ratsastustallista, ja hänen isänsä Max van der Pals[4][5]. Nina van der Palsin puoliso on MTK:n aiempi puheenjohtaja Michael Hornborg.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b Lohjan kirkko ympäristöineen Rakennettu kulttuuriympäristö. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 20.11.2010.
  2. ↑ a b Lohjan kartanot
  3. ↑ Uusisuomi.fi, viitattu 22.11.2010
  4. ↑ Länsi-Uusimaa, viitattu 22.11.2010
  5. ↑ Laakspohjan kartano
  6. ↑ Pajala, Vuokko: "Pääsin parhaaseen porukkaan". Maatilan Pellervo, 2006, nro 6. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 21.11.2010.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Laakspohjan_kartano&oldid=9422688”