Ero sivun ”Cassini-Huygens” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
RedBot (keskustelu | muokkaukset)
35 416 muokkausta
DirlBot (keskustelu | muokkaukset)
1 488 muokkausta
p Botti lisäsi: el:Κασσίνι - Χόιχενς; kosmeettisia muutoksia
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Cassini_Saturn_Orbit_Insertion.jpg|thumb|250px|Taiteilijan näkemys Cassinista sen siirtyessä Saturnusta kiertävälle kiertoradalle, heti päämoottoreiden käynnistyttyä.]]
[[Tiedosto:Cassini_Saturn_Orbit_Insertion.jpg|thumb|250px|Taiteilijan näkemys Cassinista sen siirtyessä Saturnusta kiertävälle kiertoradalle, heti päämoottoreiden käynnistyttyä.]]
'''Cassini-Huygens''' on [[NASA]]n ja [[Euroopan avaruusjärjestö|ESA]]n yhteinen miehittämätön avaruuslento, jonka tarkoituksena on tutkia [[Saturnus]]ta ja sen [[Saturnuksen kuut|kuita]]. Projekti koostuu Cassini-[[avaruusluotain|avaruusluotaimesta]], joka tekee mittauksia Saturnuksen kiertoradalta neljän (Maan) vuoden ajan, ja sen kuljettamasta Huygens-laskeutujasta, joka teki mittauksia laskeutuessaan [[Titan (kuu)|Titan-kuun]] kaasukehään ja pinnalle [[14. tammikuuta]] [[2005]]. Cassini-Huygens laukaistiin matkaan [[15. lokakuuta]] [[1997]] [[Kennedyn avaruuskeskus|Kennedyn avaruuskeskuksesta]]. Kantorakettina oli kaksivaiheinen [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] Titan IV -kantoraketti, jossa oli lisäksi kaksi kiinteän polttoaineen apurakettia ja Centaur-rakettimoottori ylimpänä rakettivaiheena. Cassini on ensimmäinen Saturnusta kiertävä luotain ja vasta neljäs Saturnusta tutkinut luotain. Se saapui Saturnuksen kiertoradalle [[1. heinäkuuta]] [[2004]]. Ohjelman alkuperäinen päättymishetki oli [[1. heinäkuuta]] 2008, mutta luotaimen menestyksekkään toiminnan vuoksi NASA on jatkanut ohjelman kestoa vähintään kahdella vuodella, kesään 2010 saakka.<ref>http://www.nasa.gov/mission_pages/cassini/media/cassini-20080415.html</ref>
'''Cassini-Huygens''' on [[NASA]]n ja [[Euroopan avaruusjärjestö|ESAn]] yhteinen miehittämätön avaruuslento, jonka tarkoituksena on tutkia [[Saturnus]]ta ja sen [[Saturnuksen kuut|kuita]]. Projekti koostuu Cassini-[[avaruusluotain|avaruusluotaimesta]], joka tekee mittauksia Saturnuksen kiertoradalta neljän (Maan) vuoden ajan, ja sen kuljettamasta Huygens-laskeutujasta, joka teki mittauksia laskeutuessaan [[Titan (kuu)|Titan-kuun]] kaasukehään ja pinnalle [[14. tammikuuta]] [[2005]]. Cassini-Huygens laukaistiin matkaan [[15. lokakuuta]] [[1997]] [[Kennedyn avaruuskeskus|Kennedyn avaruuskeskuksesta]]. Kantorakettina oli kaksivaiheinen [[Yhdysvaltain ilmavoimat|Yhdysvaltain ilmavoimien]] Titan IV -kantoraketti, jossa oli lisäksi kaksi kiinteän polttoaineen apurakettia ja Centaur-rakettimoottori ylimpänä rakettivaiheena. Cassini on ensimmäinen Saturnusta kiertävä luotain ja vasta neljäs Saturnusta tutkinut luotain. Se saapui Saturnuksen kiertoradalle [[1. heinäkuuta]] [[2004]]. Ohjelman alkuperäinen päättymishetki oli [[1. heinäkuuta]] 2008, mutta luotaimen menestyksekkään toiminnan vuoksi NASA on jatkanut ohjelman kestoa vähintään kahdella vuodella, kesään 2010 saakka.<ref>http://www.nasa.gov/mission_pages/cassini/media/cassini-20080415.html</ref>


==Yleiskatsaus==
== Yleiskatsaus ==
[[Tiedosto:Cassini spacecraft.jpg|thumb|280px|Cassinin rakenne]]
[[Tiedosto:Cassini spacecraft.jpg|thumb|280px|Cassinin rakenne]]
Projekti sai nimensä ranskalais-italialaisen [[Jean-Dominique Cassini]]n (1625–1712) ja hollantilaisen [[Christiaan Huygens]]in (1629-1695) mukaan. Molemmat tähtitieteilijät tutkivat aikanaan mm. Saturnusta ja sen kuita. Huygens löysi Saturnuksen renkaat ja suurimman Titan-kuun.
Projekti sai nimensä ranskalais-italialaisen [[Jean-Dominique Cassini]]n (1625–1712) ja hollantilaisen [[Christiaan Huygens]]in (1629-1695) mukaan. Molemmat tähtitieteilijät tutkivat aikanaan mm. Saturnusta ja sen kuita. Huygens löysi Saturnuksen renkaat ja suurimman Titan-kuun.
Rivi 19: Rivi 19:
Cassini-Huygens-avaruusohjelman kokonaiskustannus on noin 3,26 miljardia dollaria, josta NASAn osuus on 2,6 miljardia, ESAn 0,5 miljardia ja Italian 0,16 miljardia dollaria. Vuonna 1993 [[Yhdysvaltain kongressi]] epäsi Cassinin sisaraluksen [[CRAF]]-komeettaluotaimen rahoituksen. Cassinia on kutsuttu jopa [[dinosaurus|dinosaurukseksi]], koska se on suuri, kallis ja monimutkainen avaruuslento, jollaisia NASA toteutti 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin.
Cassini-Huygens-avaruusohjelman kokonaiskustannus on noin 3,26 miljardia dollaria, josta NASAn osuus on 2,6 miljardia, ESAn 0,5 miljardia ja Italian 0,16 miljardia dollaria. Vuonna 1993 [[Yhdysvaltain kongressi]] epäsi Cassinin sisaraluksen [[CRAF]]-komeettaluotaimen rahoituksen. Cassinia on kutsuttu jopa [[dinosaurus|dinosaurukseksi]], koska se on suuri, kallis ja monimutkainen avaruuslento, jollaisia NASA toteutti 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin.


==Avaruusaluksen rakenne==
== Avaruusaluksen rakenne ==
[[Kuva:Sc-components-litho.jpg|thumb|250px|Cassini-Huygens]]
[[Tiedosto:Sc-components-litho.jpg|thumb|250px|Cassini-Huygens]]
Cassini-Huygens luotain on yksi suurimmista, painavimmista ja monimutkaisimmista planeettaluotaimista. Cassini painaa 2&nbsp;150 kg ja Huygens 350 kg.
Cassini-Huygens luotain on yksi suurimmista, painavimmista ja monimutkaisimmista planeettaluotaimista. Cassini painaa 2&nbsp;150 kg ja Huygens 350 kg.


Rivi 26: Rivi 26:


=== Voimanlähde ja protestit ===
=== Voimanlähde ja protestit ===
[[Kuva:Cassini RTG.jpg|thumb|250px|Cassinin [[ydinparisto]]]]
[[Tiedosto:Cassini RTG.jpg|thumb|250px|Cassinin [[ydinparisto]]]]
Saturnuksen etäisyydellä auringonvalo on niin heikko, etteivät aurinkokennot riitä Cassinin tarvitsemaan sähköntuotantoon. Niinpä Cassinin voimanlähteenä toimii kolme generaattoria, jotka käyttävät [[plutonium]]in radioaktiivisesta hajoamisesta syntyvää lämpösäteilyä virran tuottamiseen. Nämä RTG-generaattorit ovat NASAn [[Galileo (luotain)|Galileo]]- ja ESAn [[Ulysses-aurinkoluotain|Ulysses]]-luotaimissa käytettyä mallia, ja niillä on erittäin pitkä käyttöikä. Kun Cassini-lennon oli tarkoitus päättyä 11 vuotta lähtönsä jälkeen (v. 2008), ne pystyvät yhä tuottamaan vähintään 628 [[watti]]n tehon.
Saturnuksen etäisyydellä auringonvalo on niin heikko, etteivät aurinkokennot riitä Cassinin tarvitsemaan sähköntuotantoon. Niinpä Cassinin voimanlähteenä toimii kolme generaattoria, jotka käyttävät [[plutonium]]in radioaktiivisesta hajoamisesta syntyvää lämpösäteilyä virran tuottamiseen. Nämä RTG-generaattorit ovat NASAn [[Galileo (luotain)|Galileo]]- ja ESAn [[Ulysses-aurinkoluotain|Ulysses]]-luotaimissa käytettyä mallia, ja niillä on erittäin pitkä käyttöikä. Kun Cassini-lennon oli tarkoitus päättyä 11 vuotta lähtönsä jälkeen (v. 2008), ne pystyvät yhä tuottamaan vähintään 628 [[watti]]n tehon.


Rivi 47: Rivi 47:
Cassini teki neljä sen nopeutta lisäävää planeetan ohilentoa. Se kiersi [[Venus|Venuksen]] huhtikuussa [[1998]] ja kesäkuussa [[1999]], Maan elokuussa 1999 ja [[Jupiter]]in joulukuussa 2000.
Cassini teki neljä sen nopeutta lisäävää planeetan ohilentoa. Se kiersi [[Venus|Venuksen]] huhtikuussa [[1998]] ja kesäkuussa [[1999]], Maan elokuussa 1999 ja [[Jupiter]]in joulukuussa 2000.


===Jupiterin ohilento===
=== Jupiterin ohilento ===
Cassini kävi lähimpänä Jupiteria [[30. joulukuuta]] [[2000]] ja suoritti lukuisia tieteellisiä mittauksia. Kuukausia kestäneen ohilennon aikana luotain otti noin 26&nbsp;000 valokuvaa, joiden joukossa oli tähän saakka yksityiskohtaisin koskaan Jupiterista otettu värivalokuva. Kuvan pienimmät yksityiskohdat ovat noin 60 km:n kokoisia.
Cassini kävi lähimpänä Jupiteria [[30. joulukuuta]] [[2000]] ja suoritti lukuisia tieteellisiä mittauksia. Kuukausia kestäneen ohilennon aikana luotain otti noin 26&nbsp;000 valokuvaa, joiden joukossa oli tähän saakka yksityiskohtaisin koskaan Jupiterista otettu värivalokuva. Kuvan pienimmät yksityiskohdat ovat noin 60 km:n kokoisia.


===Phoeben ohilento===
=== Phoeben ohilento ===
[[11. kesäkuuta|Kesäkuun 11. päivänä]] vuonna [[2004]] Cassini ohitti [[Phoebe (kuu)|Phoebe-kuun]]. Tämä oli ensimmäinen tilaisuus [[Voyager 2]]:n ohilennon jälkeen. Tämä oli lisäksi Cassinin ainoa mahdollisuus suorittaa ohilento.
[[11. kesäkuuta|Kesäkuun 11. päivänä]] vuonna [[2004]] Cassini ohitti [[Phoebe (kuu)|Phoebe-kuun]]. Tämä oli ensimmäinen tilaisuus [[Voyager 2]]:n ohilennon jälkeen. Tämä oli lisäksi Cassinin ainoa mahdollisuus suorittaa ohilento.


Ensimmäiset lähikuvat saatiin seuraavana päivänä, ja tutkijat totesivat kuun pinnan näyttävän erilaiselta muihin [[asteroidi|asteroideihin]] verrattuna. Kuvissa osa pinnasta näyttää erittäin kirkkaalta, mikä tämänhetkisten arvioiden mukaan johtuu pinnan alla olevasta jäätyneestä [[vesi|vedestä]].
Ensimmäiset lähikuvat saatiin seuraavana päivänä, ja tutkijat totesivat kuun pinnan näyttävän erilaiselta muihin [[asteroidi|asteroideihin]] verrattuna. Kuvissa osa pinnasta näyttää erittäin kirkkaalta, mikä tämänhetkisten arvioiden mukaan johtuu pinnan alla olevasta jäätyneestä [[vesi|vedestä]].


===Huygensin laskeutuminen Titan-kuuhun===
=== Huygensin laskeutuminen Titan-kuuhun ===
[[Tiedosto:Huygens probe dsc03686.jpg|thumb|Huygens-laskeutumisalus]]
[[Tiedosto:Huygens probe dsc03686.jpg|thumb|Huygens-laskeutumisalus]]
[[Kuva:Titan globe.jpg|thumb|Cassinin ottama kuva Saturnuksen Titan-kuusta]]
[[Tiedosto:Titan globe.jpg|thumb|Cassinin ottama kuva Saturnuksen Titan-kuusta]]
ESA:n Huygens-luotain irrotettiin Cassinista [[25. joulukuuta]] 2004. Se laskeutui Saturnuksen Titan-kuun pinnalle [[14. tammikuuta]] [[2005]]. Huygens lähetti dataa kohti Cassinin pääantennia 2-3 tuntia Titanin kaasukehässä kestäneen lennon ajan. Laskeutujan nopeus sen kohdatessa Titanin kaasukehän rajan oli noin 6 km/s. Tästä nopeudesta laskeutuja hidastui ensin lämpökilven vastuksen ansiosta. Nopeutta pienennettiin tämän jälkeen laskuvarjoilla. Luotain putosi Titanin kaasukehässä noin 2 tuntia ja 15 minuuttia ja osui Titanin pintaan noin 20 km/h nopeudella. Luotain säilyi toimintakykyisenä Titanin pinnalla useita tunteja, paljon odotettua kauemmin. Cassini-luotain lähetti Huygensin datan maa-asemille.
ESA:n Huygens-luotain irrotettiin Cassinista [[25. joulukuuta]] 2004. Se laskeutui Saturnuksen Titan-kuun pinnalle [[14. tammikuuta]] [[2005]]. Huygens lähetti dataa kohti Cassinin pääantennia 2-3 tuntia Titanin kaasukehässä kestäneen lennon ajan. Laskeutujan nopeus sen kohdatessa Titanin kaasukehän rajan oli noin 6 km/s. Tästä nopeudesta laskeutuja hidastui ensin lämpökilven vastuksen ansiosta. Nopeutta pienennettiin tämän jälkeen laskuvarjoilla. Luotain putosi Titanin kaasukehässä noin 2 tuntia ja 15 minuuttia ja osui Titanin pintaan noin 20 km/h nopeudella. Luotain säilyi toimintakykyisenä Titanin pinnalla useita tunteja, paljon odotettua kauemmin. Cassini-luotain lähetti Huygensin datan maa-asemille.


Rivi 73: Rivi 73:
Cassini suoritti vieläkin lähemmän ohilennon [[9. lokakuuta]] [[2008]]. Tällöin luotain kävi vain 25 kilometriä kuun pinnan yläpuolella. Myös tämän ohilennon aikana mielenkiinto kohdistui kuun sisältä purkautuvan aineen koostumukseen ja kemialliseen analyysiin. [[31. lokakuuta|Lokakuun 31.]] päivänä suoritetulla ohilennolla luotain otti myös kuvia Enceladuksen pinnasta.<ref>http://www.nasa.gov/mission_pages/cassini/media/cassini-20081006.html</ref>
Cassini suoritti vieläkin lähemmän ohilennon [[9. lokakuuta]] [[2008]]. Tällöin luotain kävi vain 25 kilometriä kuun pinnan yläpuolella. Myös tämän ohilennon aikana mielenkiinto kohdistui kuun sisältä purkautuvan aineen koostumukseen ja kemialliseen analyysiin. [[31. lokakuuta|Lokakuun 31.]] päivänä suoritetulla ohilennolla luotain otti myös kuvia Enceladuksen pinnasta.<ref>http://www.nasa.gov/mission_pages/cassini/media/cassini-20081006.html</ref>


==Lähteet==
== Lähteet ==
<references/>
<references/>


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat|Cassini-Huygens}}
{{Commonscat|Cassini-Huygens}}
*[http://saturn.jpl.nasa.gov/ Cassini Mission Homepage] ([[Jet Propulsion Laboratory]]) {{en}}
* [http://saturn.jpl.nasa.gov/ Cassini Mission Homepage] ([[Jet Propulsion Laboratory]]) {{en}}
*[http://ciclops.lpl.arizona.edu/ Cassini Imaging Homepage] {{en}}
* [http://ciclops.lpl.arizona.edu/ Cassini Imaging Homepage] {{en}}
*[http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/cassini.html Cassini information] ([[National Space Science Data Center]]) (NSSDC). {{en}}
* [http://nssdc.gsfc.nasa.gov/planetary/cassini.html Cassini information] ([[National Space Science Data Center]]) (NSSDC). {{en}}
*[http://sci.esa.int/home/huygens/index.cfm ESA Huygens Homepage Titania tutkivasta luotaimesta]{{en}}
* [http://sci.esa.int/home/huygens/index.cfm ESA Huygens Homepage Titania tutkivasta luotaimesta]{{en}}
*[http://www.spacedaily.com/news/cassini-01a.html Cassini's Tour de Saturn part A], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01b.html B], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01c.html C], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01d1.html D], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01e.html E], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01f1.html F] - descriptions of the 4-year tour of Saturn by Bruce Moomaw {{en}}
* [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01a.html Cassini's Tour de Saturn part A], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01b.html B], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01c.html C], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01d1.html D], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01e.html E], [http://www.spacedaily.com/news/cassini-01f1.html F] - descriptions of the 4-year tour of Saturn by Bruce Moomaw {{en}}
*[http://www.spaceflightnow.com/cassini/ SpaceflightNow news coverage of the mission] {{en}}
* [http://www.spaceflightnow.com/cassini/ SpaceflightNow news coverage of the mission] {{en}}
*[http://baltimorechronicle.com/cassini_probe_2.html Countdown to Cancel the Cassini Space Probe] by the Baltimore Peace Network in 1997 due to concerns over the use of plutonium {{en}}
* [http://baltimorechronicle.com/cassini_probe_2.html Countdown to Cancel the Cassini Space Probe] by the Baltimore Peace Network in 1997 due to concerns over the use of plutonium {{en}}


[[Luokka:Avaruusluotaimet]]
[[Luokka:Avaruusluotaimet]]
Rivi 90: Rivi 90:


{{Link FA|fr}}
{{Link FA|fr}}

{{Link GA|en}}
{{Link GA|en}}


Rivi 102: Rivi 101:
[[da:Cassini-Huygens]]
[[da:Cassini-Huygens]]
[[de:Cassini-Huygens]]
[[de:Cassini-Huygens]]
[[el:Κασσίνι - Χόιχενς]]
[[en:Cassini–Huygens]]
[[en:Cassini–Huygens]]
[[es:Cassini-Huygens]]
[[es:Cassini-Huygens]]

Versio 1. lokakuuta 2010 kello 20.49

Taiteilijan näkemys Cassinista sen siirtyessä Saturnusta kiertävälle kiertoradalle, heti päämoottoreiden käynnistyttyä.

Cassini-Huygens on NASAn ja ESAn yhteinen miehittämätön avaruuslento, jonka tarkoituksena on tutkia Saturnusta ja sen kuita. Projekti koostuu Cassini-avaruusluotaimesta, joka tekee mittauksia Saturnuksen kiertoradalta neljän (Maan) vuoden ajan, ja sen kuljettamasta Huygens-laskeutujasta, joka teki mittauksia laskeutuessaan Titan-kuun kaasukehään ja pinnalle 14. tammikuuta 2005. Cassini-Huygens laukaistiin matkaan 15. lokakuuta 1997 Kennedyn avaruuskeskuksesta. Kantorakettina oli kaksivaiheinen Yhdysvaltain ilmavoimien Titan IV -kantoraketti, jossa oli lisäksi kaksi kiinteän polttoaineen apurakettia ja Centaur-rakettimoottori ylimpänä rakettivaiheena. Cassini on ensimmäinen Saturnusta kiertävä luotain ja vasta neljäs Saturnusta tutkinut luotain. Se saapui Saturnuksen kiertoradalle 1. heinäkuuta 2004. Ohjelman alkuperäinen päättymishetki oli 1. heinäkuuta 2008, mutta luotaimen menestyksekkään toiminnan vuoksi NASA on jatkanut ohjelman kestoa vähintään kahdella vuodella, kesään 2010 saakka.[1]

Yleiskatsaus

Cassinin rakenne

Projekti sai nimensä ranskalais-italialaisen Jean-Dominique Cassinin (1625–1712) ja hollantilaisen Christiaan Huygensin (1629-1695) mukaan. Molemmat tähtitieteilijät tutkivat aikanaan mm. Saturnusta ja sen kuita. Huygens löysi Saturnuksen renkaat ja suurimman Titan-kuun.

Cassinin tärkeimmät tavoitteet ovat:

  1. Selvittää Saturnuksen renkaiden kolmiulotteinen rakenne ja liike.
  2. Selvittää Saturnuksen kiertolaisten pinnan rakenne ja geologinen historia.
  3. Selvittää Saturnuksen Japetus-kuun tumman materiaalin luonne ja alkuperä.
  4. Kartoittaa Saturnuksen magnetosfäärin rakenne ja siinä tapahtuvat muutokset.
  5. Tutkia Saturnuksen kaasukehän pilvikerrosten muutoksia.
  6. Tutkia Titan-kuun pilvien ja usvan ajallisia muutoksia.
  7. Määritellä Titanin pinnan alueelliset ominaisuudet.

Cassini-Huygens on kolmen avaruusjärjestön kansainvälinen yhteistyöhanke. Cassinin rakensi ja siitä vastaa NASAn Jet Propulsion Laboratory-keskus. Huygens-luotaimen rakensi ESA. Italian avaruusjärjestö ASI valmisti Cassinin tietoliikenteen suurtehoantennin. Kaikkiaan 17 valtiota osallistui avaruusluotaimen ja sen tieteellisten laitteiden rakentamiseen. Cassinissa on 12 tieteellistä mittalaitetta, Huygensissa kuusi. Suomi osallistui Cassinin CAPS-plasmaspektrometriin kuuluvan IBS-ionisuihkuspektrometrin ja CAPSin pyörityskoneiston, MIMI/LEMMS-laitteen pyörityskoneiston ja Huygensin HASI-kaasukehäinstrumentin ja radiokorkeusmittarin toteutukseen.

Cassini-Huygens-avaruusohjelman kokonaiskustannus on noin 3,26 miljardia dollaria, josta NASAn osuus on 2,6 miljardia, ESAn 0,5 miljardia ja Italian 0,16 miljardia dollaria. Vuonna 1993 Yhdysvaltain kongressi epäsi Cassinin sisaraluksen CRAF-komeettaluotaimen rahoituksen. Cassinia on kutsuttu jopa dinosaurukseksi, koska se on suuri, kallis ja monimutkainen avaruuslento, jollaisia NASA toteutti 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin.

Avaruusaluksen rakenne

Cassini-Huygens

Cassini-Huygens luotain on yksi suurimmista, painavimmista ja monimutkaisimmista planeettaluotaimista. Cassini painaa 2 150 kg ja Huygens 350 kg.

Cassini kuljettaa 3 123 kg ajoainetta, joten kokonaislähtöpaino on noin 5 600 kg. Cassini on 6,8 metriä korkea ja 4 metriä leveä. Siinä on yli 14 km kaapelia ja 18 (12+6) mittalaitetta.

Voimanlähde ja protestit

Cassinin ydinparisto

Saturnuksen etäisyydellä auringonvalo on niin heikko, etteivät aurinkokennot riitä Cassinin tarvitsemaan sähköntuotantoon. Niinpä Cassinin voimanlähteenä toimii kolme generaattoria, jotka käyttävät plutoniumin radioaktiivisesta hajoamisesta syntyvää lämpösäteilyä virran tuottamiseen. Nämä RTG-generaattorit ovat NASAn Galileo- ja ESAn Ulysses-luotaimissa käytettyä mallia, ja niillä on erittäin pitkä käyttöikä. Kun Cassini-lennon oli tarkoitus päättyä 11 vuotta lähtönsä jälkeen (v. 2008), ne pystyvät yhä tuottamaan vähintään 628 wattin tehon.

Eräät kansalaisjärjestöt ja yksityiset ihmiset vastustivat hanketta käytetyn RTG-generaattorin takia. NASA arvioi lennon radiologiset riskit hyvin pieniksi. Vakavin uskottava onnettomuus, mitä RTG-generaattorille voisi sattua, on pirstoutuminen aerosoleiksi siinä tapauksessa, että jokin onnettomuus syöksisi luotaimen ilmakehään, jossa se palaisi. Tällaisessa tapauksessa RTG:stä peräisin olevat hiukkaset voisivat aiheuttaa pienen lisäyksen altistuvien ihmisten säteilyannokseen. Johtuen aineiden hyvin pienistä määristä aiheutuva lisäys säteilyannoksessa olisi 50 vuoden aikana alle 0,01 millisievertiä, joka ei erotu yli 15 000 kertaa suuremmasta luonnollisesta säteilyaltistuksesta samana aikana.

Huygens-laskeutumisalus

Huygens avattuna

Huygens (lausutaan [hoigens]) on läpimitaltaan 2,7-metrinen laskeutumisalus. Se saapui Titan-kuun kaasukehään yli 10 km/s nopeudella. Aluksen nopeutta hidasti ensin sen ballistinen hidastuminen Titanin kaasukehässä. Aluksen etäisyyttä kuun pinnasta seurasi laskeutujan italialainen radioaltimetri, jonka pääosat oli valmistanut Kauniaisissa toiminut Ylinen Electronics-yhtiö. Kuumentuneen lämpökilven irrotuksen jälkeen aluksen nopeutta pienensi kolme laskuvarjoa ja se laskeutui ehjänä pinnalle.

Huygensin kuusi tiedeinstrumenttia olivat:

  • HASI eli Huygens Atmosphere Structure Instrument on sääinstrumentti. Sen painemittausjärjestelmä on suomalainen. Sen paineanturi on Vaisalan anturi. Kielin putkeen perustuvan painemittausjärjestelmän suunnitteli Ilmatieteen laitos TKK:n aerodynamiikan laboratorion analyysien ja testien perusteella.
  • GCMS eli Gas Chromatograph and Mass Spectrometer on kaasukromatografi ja massaspektrometri, ja se analysoi kaasun koostumuksen
  • ACP eli Aerosol Collector and Pyrolyser on aerosolien keräin ja pyrolyysilaite, joka tutkii kaasukehää
  • DISR eli Descent Imager/Spectral Radiometer on kuvaava laite ja radiometri
  • DWE eli Doppler Wind Experiment mittaa radiosignaalin doppler-analyysin avulla tuulia
  • SSP eli Surface Science Package on pinnalla tehtävän tutkimuksen mittauslaitepaketti

Tehtävän tärkeimmät löydöt ja tapahtumat

Cassini teki neljä sen nopeutta lisäävää planeetan ohilentoa. Se kiersi Venuksen huhtikuussa 1998 ja kesäkuussa 1999, Maan elokuussa 1999 ja Jupiterin joulukuussa 2000.

Jupiterin ohilento

Cassini kävi lähimpänä Jupiteria 30. joulukuuta 2000 ja suoritti lukuisia tieteellisiä mittauksia. Kuukausia kestäneen ohilennon aikana luotain otti noin 26 000 valokuvaa, joiden joukossa oli tähän saakka yksityiskohtaisin koskaan Jupiterista otettu värivalokuva. Kuvan pienimmät yksityiskohdat ovat noin 60 km:n kokoisia.

Phoeben ohilento

Kesäkuun 11. päivänä vuonna 2004 Cassini ohitti Phoebe-kuun. Tämä oli ensimmäinen tilaisuus Voyager 2:n ohilennon jälkeen. Tämä oli lisäksi Cassinin ainoa mahdollisuus suorittaa ohilento.

Ensimmäiset lähikuvat saatiin seuraavana päivänä, ja tutkijat totesivat kuun pinnan näyttävän erilaiselta muihin asteroideihin verrattuna. Kuvissa osa pinnasta näyttää erittäin kirkkaalta, mikä tämänhetkisten arvioiden mukaan johtuu pinnan alla olevasta jäätyneestä vedestä.

Huygensin laskeutuminen Titan-kuuhun

Huygens-laskeutumisalus
Cassinin ottama kuva Saturnuksen Titan-kuusta

ESA:n Huygens-luotain irrotettiin Cassinista 25. joulukuuta 2004. Se laskeutui Saturnuksen Titan-kuun pinnalle 14. tammikuuta 2005. Huygens lähetti dataa kohti Cassinin pääantennia 2-3 tuntia Titanin kaasukehässä kestäneen lennon ajan. Laskeutujan nopeus sen kohdatessa Titanin kaasukehän rajan oli noin 6 km/s. Tästä nopeudesta laskeutuja hidastui ensin lämpökilven vastuksen ansiosta. Nopeutta pienennettiin tämän jälkeen laskuvarjoilla. Luotain putosi Titanin kaasukehässä noin 2 tuntia ja 15 minuuttia ja osui Titanin pintaan noin 20 km/h nopeudella. Luotain säilyi toimintakykyisenä Titanin pinnalla useita tunteja, paljon odotettua kauemmin. Cassini-luotain lähetti Huygensin datan maa-asemille.

Mahdollisen järven löytäminen Titanista

NASA ilmoitti 28. kesäkuuta 2005, että Cassini-luotaimen Titanista ottamassa kuvassa näkyy epämääräinen tumma alue, joka saattaisi olla järvi. Veden sijasta järvessä olisi luultavasti nestemäistä metaania. Alue saattaa kuitenkin olla myös laaja alankoalue tai kuivunut järvi.

13. maaliskuuta 2007 Jet Propulsion Laboratory julkisti löytäneensä vahvoja todisteita meristä Titanin pohjoisella pallonpuoliskolla Ainakin yksi näistä suurista metaani- ja etaanimuodostumista on suurempi kuin yksikään Pohjois-Amerikan Suurista järvistä.[2]

Enceladuksen ohilennot

Maaliskuun 12. päivänä 2008 Cassini ohitti Saturnuksen kuista Enceladuksen tarkoituksenaan tutkia kuun etelänapa-alueelta avaruuteen nousevaa, geysiriä muistuttavia massiivisia vesijääsuihkuja. Ohilennon aikana luotain kävi lähimmillään vain 52km korkeudella kuun pinnasta kello 22.15 Suomen aikaa. Tällöin sen nopeus oli 14,2km/s. Enceladuksen ohilennon aikana tieteellinen mielenkiinto kohdistui luotaimen hiukkasinstrumentteihin, minkä vuoksi kamerat olivat lähimmän ohituksen aikana suunnattuina kuusta poispäin. Ennen ja jälkeen ohituksen luotain kuitenkin myös kuvasi kuuta. Cassini kulki napa-alueelta tulevan suihkun keskiosan läpi 641km korkeudessa.[3]

Ohilennon aikana Cassini sai myös kuvamateriaalia Enceladuksen pohjoisnapa-alueen ennentutkimattomasta maastosta.[4] [5] Se myös havaitsi orgaanisia yhdisteitä Enceladuksen sisältä pursuavista suihkuista.[6]

Cassini suoritti vieläkin lähemmän ohilennon 9. lokakuuta 2008. Tällöin luotain kävi vain 25 kilometriä kuun pinnan yläpuolella. Myös tämän ohilennon aikana mielenkiinto kohdistui kuun sisältä purkautuvan aineen koostumukseen ja kemialliseen analyysiin. Lokakuun 31. päivänä suoritetulla ohilennolla luotain otti myös kuvia Enceladuksen pinnasta.[7]

Lähteet

  1. ↑ http://www.nasa.gov/mission_pages/cassini/media/cassini-20080415.html
  2. ↑ http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=731
  3. ↑ http://saturn.jpl.nasa.gov/multimedia/products/pdfs/20080312_enceladus_mission_description.pdf
  4. ↑ http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=822
  5. ↑ http://saturn.jpl.nasa.gov/news/press-release-details.cfm?newsID=824
  6. ↑ http://www.jpl.nasa.gov/news/news.cfm?release=2008-050
  7. ↑ http://www.nasa.gov/mission_pages/cassini/media/cassini-20081006.html

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Cassini-Huygens.

Malline:Link FA Malline:Link GA

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Cassini-Huygens&oldid=9132341”