Ero sivun ”Vanha viha” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p l |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Lähteetön}} |
{{Lähteetön}} |
||
'''Vanha viha''' |
'''Vanha viha''' on nimitys [[Ruotsi]]n ja [[Moskovan ruhtinaskunta|Moskovan ruhtinaskunnan]] väliselle sodalle, joka käytiin [[1495]]–[[1497]]. Joskus nimitystä ''vanha viha'' on käytetty vuosien 1570–1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on [[pitkä viha]]. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin sekä Ruotsin ja [[Tanska]]n kiistaan [[Kalmarin unioni]]n säilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin [[Häme]]ttä ja [[Savo]]a, hävitettiin pahasti. Sota ei johtanut rajamuutoksiin. |
||
==Sodan pääpiirteet== |
==Sodan pääpiirteet== |
||
Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. [[Moskovan ruhtinaskunta]] alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna [[1475]] alettiin rakentaa [[Olavinlinna]]a ja [[Viipuri]]n kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. |
Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. [[Moskovan ruhtinaskunta]] alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna [[1475]] alettiin rakentaa [[Olavinlinna]]a ja [[Viipuri]]n kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan. |
||
Ruotsi oli koko [[Kalmarin unioni|Kalmarin unionin]] ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Moskovan kanssa. Tilanne johti sotaan vuonna [[1495]]. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi [[Knut Posse]]n johdolla<ref name="v1" />. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina [[Viipurin pamaus|Viipurin pamauksesta]]. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan kirkon]] ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen. |
Ruotsi oli koko [[Kalmarin unioni|Kalmarin unionin]] ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Moskovan kanssa. Tilanne johti sotaan vuonna [[1495]]. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi [[Knut Posse]]n johdolla<ref name="v1" />. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina [[Viipurin pamaus|Viipurin pamauksesta]]. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta [[1496]] venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa [[Hattulan Pyhän Ristin kirkko|Hattulan kirkon]] ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen. |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
| Rivi 16: | Rivi 16: | ||
}} |
}} |
||
[[Luokka:1400-luvun sodat]] |
|||
[[Luokka:Suomen keskiaika]] |
[[Luokka:Suomen keskiaika]] |
||
[[Luokka:Suomen sodat]] |
[[Luokka:Suomen sodat]] |
||
Versio 1. syyskuuta 2010 kello 18.54
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Vanha viha on nimitys Ruotsin ja Moskovan ruhtinaskunnan väliselle sodalle, joka käytiin 1495–1497. Joskus nimitystä vanha viha on käytetty vuosien 1570–1595 Ruotsin ja Venäjän 25-vuotisesta sodasta, mutta sen yleisempi nimitys on pitkä viha. Sota liittyi Ruotsin ja Venäjän rajaerimielisyyksiin sekä Ruotsin ja Tanskan kiistaan Kalmarin unionin säilymisestä. Sodan aikana Suomea, varsinkin Hämettä ja Savoa, hävitettiin pahasti. Sota ei johtanut rajamuutoksiin.
Sodan pääpiirteet
Kalmarin unionin lähestyessä loppuaan tilanne Suomen itärajalla alkoi kärjistyä. Moskovan ruhtinaskunta alkoi kiinnittää huomiota suomalaiseen asutukseen, joka oli siirtynyt yli Pähkinäsaaren rauhassa sovittujen rajojen. Moskovasta vaadittiin rajan tarkistamista. Tästä syystä vuonna 1475 alettiin rakentaa Olavinlinnaa ja Viipurin kaupungin ympärille muuria, jotta raja pystyttäisiin turvaamaan.
Ruotsi oli koko Kalmarin unionin ajan jakautunut unionin kannattajiin ja vastustajiin. Vastustajat katsoivat, että unioni tukee Tanskan etuja. Unionin hallitsija Hannu-kuningas liittoutui tämän jälkeen Moskovan kanssa. Tilanne johti sotaan vuonna 1495. Venäläiset piirittivät Viipurin, joka puolustautui menestyksekkäästi Knut Possen johdolla[1]. Venäläisten perääntymiseen liittyy tarina Viipurin pamauksesta. Myös Pietari Kylliäisen puolustaman Olavinlinnan piiritys epäonnistui. Alkuvuodesta 1496 venäläinen hyökkäysosasto, jonka miesvahvuudeksi mainitaan 200 ratsumiestä, kuitenkin tunkeutui Savon kautta Hämeeseen, teki hävitystyötä polttaen muun muassa Hattulan kirkon ja peräytyi ennen kuin Turusta lähetetyt joukot tavoittivat sen.
Lähteet
- Korhonen, Arvi (toim.): Suomen historian käsikirja I. Porvoo: Suomen tiedeakatemia 1949.
Viitteet
- ↑ Korhonen 1949: 265.