Ero sivun ”Aivoinfarkti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
typo |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivosolu]]ista jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on [[aivovaltimo]]iden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa valtimossa. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta. |
'''Aivoinfarkti''' on [[sairaus]], jossa osa [[aivosolu]]ista jää ilman [[happi|happea]] ja tuhoutuu. Syynä on [[aivovaltimo]]iden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu [[hyytymä]]stä ahtaassa valtimossa. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta. |
||
Aivoinfarktin |
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoleiset [[halvaus]]oireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. [[Aivovaurio]]n asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus. |
||
Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa [[liuotushoidolla|liuotushoito]] esimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava 3 tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet hoidon aloittamisesta pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja [[aivoverenvuoto]] aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen [[tietokonetomografia]]a. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole valitettavasti vielä kaikissa [[sairaaloissa|sairaala]] etenkään virka-ajan ulkopuolella. |
|||
Hoitona käytetään [[fysioterapia]]a, jonka avulla potilas voi toipua infarktin vaikutuksista, joita on mm. infarktin kokeneen aivopuoliskon vastakkaisen kehon puolen raajojen vajaatoiminta ja jopa kivun katoaminen tältä kehon puolelta. Leikkausoperaatio ei ole tarpeen. |
|||
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa [[hätänumero]]on [[112]]. [[Hätäkeskuspäivystäjä]] arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoita antavaan sairaalaan. |
|||
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esim. [[fysioterapia]]lla ja [[toimintaterapia]]lla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esim. veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä. |
|||
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän [[aivoverenkiertohäiriö]]n. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeuma aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla [[humala]]tila tai [[elimistö]]n [[bakteeritulehdus]]. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä [[eteisvärinä]]-rytmihäiriön seurauksena. |
|||
{{tynkä/Anatomia}} |
{{tynkä/Anatomia}} |
||
Versio 5. maaliskuuta 2006 kello 19.19
Aivoinfarkti on sairaus, jossa osa aivosoluista jää ilman happea ja tuhoutuu. Syynä on aivovaltimoiden tukkeutuminen. Useimmiten tukkeuma johtuu hyytymästä ahtaassa valtimossa. Tukkeuma voi syntyä myös muualta tulleesta hyytymäpalasesta.
Aivoinfarktin tyypillisiä oireita ovat äkillisesti alkavat toispuoleiset halvausoireet ja puheen tuottamisen ongelmat. Aivoinfarkti on usein hyvin invalidisoiva sairaus, josta kuntoutuminen on hidasta eikä toimintakyky välttämättä ikinä palaa entiselleen. Aivovaurion asteeseen vaikuttavat verenkiertohäiriön vaikeusaste, sijainti ja kesto. Osa aivosoluista kestää hapenpuutetta vain viitisen minuuttia. Tilannetta pahentaa infarktialueelle ilmaantuva kudosturvotus.
Nykyisin aivoinfarktia on mahdollista hoitaa liuotushoito esimmäisten tuntien aikana. Hoito on nykykäsityksen mukaan aloitettava 3 tunnin kuluessa oireiden alusta, joskin eräissä tutkimuksissa potilaat ovat hyötyneet hoidon aloittamisesta pidemmälläkin viiveellä aloitetusta hoidosta. Aivoinfarkti ja aivoverenvuoto aiheuttavat usein samankaltaiset oireet, ja diagnoosi edellyttää aivojen tietokonetomografiaa. Suomessa liuotushoitovalmiutta ei ole valitettavasti vielä kaikissa sairaala etenkään virka-ajan ulkopuolella.
Äkisti alkaneissa halvausoireissa tulee aina soittaa hätänumeroon 112. Hätäkeskuspäivystäjä arvioi potilaan riskin ja hälyttää tarvittavaa apua. Liuotushoitoon soveltuva potilas tulisi kuljettaa suoraan liuotushoita antavaan sairaalaan.
Jatkohoidossa potilaan jäljellä olevaa toimintakykyä pyritään ylläpitämään ja aktivoimaan esim. fysioterapialla ja toimintaterapialla. Kerran aivoinfarktin sairastaneella on korkeahko riski sairastua uudelleen. Uusiutumista pyritään estämään esim. veren hyytymistä hidastavalla lääkityksellä.
Aivoinfarktin riskitekijät ovat samat kuin ohimenevän aivoverenkiertohäiriön. Nuorilla potilailla voi syynä olla rakenteellinen poikkeuma aivoverisuonissa tai verenhyytymistaipumusta lisäävä sairaus. Lisätekijöitä voivat olla humalatila tai elimistön bakteeritulehdus. Aivovaltimon tukkiva hyytymä voi myös lähteä liikkeelle esimerkiksi sydämestä, johon on syntynyt hyytymiä eteisvärinä-rytmihäiriön seurauksena.