Ero sivun ”Serafiimiritarikunta” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 10: Rivi 10:
== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==
* [http://www.royalcourt.se/monarkinhovstaterna/densvenskamonarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunta Ruotsin kuninkaallisen hovin kotisivuilla]
* [http://www.royalcourt.se/monarkinhovstaterna/densvenskamonarkin/ordnar/serafimerorden.4.7c4768101a4e888378000773.html Serafim-ritarikunta Ruotsin kuninkaallisen hovin kotisivuilla]

== Viitteet ==

{{viitteet}}



[[Luokka:Ruotsalaiset ritarikunnat]]
[[Luokka:Ruotsalaiset ritarikunnat]]

Versio 8. toukokuuta 2010 kello 14.31

Serafiimiritarikunnan kunniamerkki.

Serafiimiritarikunta (ruots. Serafimerorden) on Ruotsin vanhin ja arvostetuin ansiomerkkiritarikunta.

Yksiluokkainen ritarikunta perustettiin kuningas Fredrik I:n päätöksellä vuonna 1748. Kunniamerkki on valkoiseksi emaloitu kultainen Maltan risti, jonka sakaroiden välissä on tyylitellyt enkelikuviot. Merkkiä kannetaan vaaleansinisessä, rinnan yli oikealta vasemmalle kulkevassa nauhassa tai vaihtoehtoisesti koristeellisessa kaulaketjussa. Ritarikunnan jäsenelle laaditaan aina vaakuna (mikäli sitä ei ennestään ole), joka hänen kuoltuaan ripustetaan Tukholman Riddarholmskyrkaniin. Ritarikunnan jäsenen hautajaispäivänä kirkossa kuullaan niin sanottu Serafim-soitto, jolloin Riddarholmskyrkanin kelloja soitetaan tauottomasti kello 12 ja 13 välillä. Tällä perinteellä kunnioitetaan korkea-arvoisen vainajan muistoa. [1]

Suomalaisia Serafim-ritareita ovat presidentit Carl Gustaf Emil Mannerheim (1919), Lauri Kristian Relander (1925), Pehr Evind Svinhufvud ( 1932), Kyösti Kallio (1938), Juho Paasikivi (1952), Urho Kekkonen (1956), Mauno Koivisto (1982) ja Martti Ahtisaari sekä tasavallan presidentti Tarja Halonen.

Ritarikunnan suurmestari on Ruotsin hallitseva kuningas tai kuningatar.

Aiheesta muualla

Viitteet