Ero sivun ”Sydäninfarkti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
== Oireet == |
== Oireet == |
||
Sydäninfarktin tyypillinen oire on äkillinen, yli 20 minuuttia kestävä [[rintalasta]]n alueelle painottuva, laajalla alueella tuntuva puristava kipu. Lisäksi voi esiintyä muun muassa [[hengenahdistus]]ta, voimattomuutta ja pahoinvointia. Meneillään oleva infarkti näkyy tavallisesti varsin selvästi sydämen sähköisessä käyrässä eli [[EKG]]:ssa. Pian infarktin alkamisen jälkeen ilmenee esimerkiksi valtimoverinäytteessä [[troponiini]]n kohonnut pitoisuus. Troponiinia vapautuu vereen hapenpuutteen ([[iskemia]]n) takia kuolleesta sydänlihaskudoksesta. Joskus sydäninfarkti johtaa heti sydämen [[kammiovärinä]]än ja aiheuttaa äkkikuoleman ilman edeltäviä oireita. |
Sydäninfarktin tyypillinen oire on äkillinen, yli 20 minuuttia kestävä [[rintalasta]]n alueelle painottuva, laajalla alueella tuntuva puristava kipu. Lisäksi voi esiintyä muun muassa [[hengenahdistus]]ta, voimattomuutta ja pahoinvointia. Meneillään oleva infarkti näkyy tavallisesti varsin selvästi sydämen sähköisessä käyrässä eli [[EKG]]:ssa. Pian infarktin alkamisen jälkeen ilmenee esimerkiksi valtimoverinäytteessä [[troponiini]]n kohonnut pitoisuus. Troponiinia vapautuu vereen hapenpuutteen ([[iskemia]]n) takia kuolleesta sydänlihaskudoksesta. Joskus sydäninfarkti johtaa heti sydämen [[kammiovärinä]]än ja aiheuttaa äkkikuoleman ilman edeltäviä oireita. |
||
Oireet: |
|||
-Kova kipu,joka tuntuu laajalla alueella rintalastan takana. Kipu on puristava,"painava",vannemaista ja voi säteillä olkavarsiin,leukaperiin tai jopa selkään. |
|||
== Hoito == |
== Hoito == |
||
Versio 30. syyskuuta 2009 kello 19.25
Sydäninfarkti (infarctus myocardii acutus, sydänkohtaus) tarkoittaa sairauskohtausta, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia. Sydäninfarkti on lääketieteellinen hätätapaus ja edellyttää aina sairaalahoitoa.
Syyt
Sydän saa tarvitsemansa verenkierron sepelvaltimoiden kautta, jotka ottavat levossa 4–5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti, jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. Sepelvaltimotautikohtauksiksi nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.[1]
Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman sydänlihasalueen verenkierto estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissektoituminen, embolus tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.[2]
Oireet
Sydäninfarktin tyypillinen oire on äkillinen, yli 20 minuuttia kestävä rintalastan alueelle painottuva, laajalla alueella tuntuva puristava kipu. Lisäksi voi esiintyä muun muassa hengenahdistusta, voimattomuutta ja pahoinvointia. Meneillään oleva infarkti näkyy tavallisesti varsin selvästi sydämen sähköisessä käyrässä eli EKG:ssa. Pian infarktin alkamisen jälkeen ilmenee esimerkiksi valtimoverinäytteessä troponiinin kohonnut pitoisuus. Troponiinia vapautuu vereen hapenpuutteen (iskemian) takia kuolleesta sydänlihaskudoksesta. Joskus sydäninfarkti johtaa heti sydämen kammiovärinään ja aiheuttaa äkkikuoleman ilman edeltäviä oireita.
Oireet:
-Kova kipu,joka tuntuu laajalla alueella rintalastan takana. Kipu on puristava,"painava",vannemaista ja voi säteillä olkavarsiin,leukaperiin tai jopa selkään.
Hoito
Sydäninfarktin hoito alkaa jo ennen sairaalaa. Ambulanssin ensihoitohenkilöstö voi aloittaa pitkälle viedyn lääkehoidon. Tarpeen vaatiessa he voivat myös elvyttää defibrillaattorilla. Sydänfilmi, EKG otetaan potilaalta ja EKG on mahdollista lähettää telemetrisesti ensihoitolääkärille (esim. Medi-Heli lääkärihelikopteriin).
Ambulanssin hoitotasoiset ensihoitajat voivat aloittaa sydäninfarktin liuotushoidon lääkäriltä puhelimitse saadun luvan perusteella.
Tavallinen hoito on verisuoneen annettava liuotushoito, jolla pyritään liuottamaan sepelvaltimoa tukkiva verihyytymä auki. Liuotushoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin oireiden alettua se päästään antamaan.
Joskus käytetään liuotushoidon sijasta heti annettavaa pallolaajennushoitoa. Pallolaajennus tapahtuu niin, että sepelvaltimoon viedään ohut katetri suonta tukkivan hyytymän kohdalle. Kun katetri on saatu paikalleen, laajennetaan katetrin kärjessä oleva pallo, joka laajetessaan avaa tukkeutuneen suonen. Pallolaajennus avaa tukkeutuneen suonen liuotushoitoa useammin, mutta tämän menetelmän käyttöä rajoittaa, että sitä ei ole aina saatavissa.
Sydäninfarktissa syntyneen sydänlihaskuolion laajuus pystytään selvittämään sydämen ultraäänitutkimuksella.
Epidemiologia
Suomessa sattuu vuosittain noin 23 000 sydäninfarktia, jotka johtavat 13 000 ihmisen kuolemaan. Heistä runsaat 7 000 kuolee yllättävästi sairaaloiden ulkopuolella ja vajaat 6 000 sairaaloissa.[2] Sydäninfarktin riskitekijöitä ovat muun muassa sepelvaltimotauti, diabetes, tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren kolesteroli ja verenpainetauti.
Lähteet
- ↑ Leinonen, Hannu (1998). "Sydämen verenkierto" Duodecim 114(17):1753.
- ↑ a b Duodecim, Käypä hoito-suositus: Sydäninfarktin diagnostiikka, 2000