Ero sivun ”Puistokatu” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Puistokatuja Suomessa: muutama lähdepyyntö |
||
Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on [[Vaasa]]an 1776 rakennettu [[Hovioikeudenpuistikko]], jonka suunnitteli yli-intendentti [[Carl Fredrik Adelcrantz]].<ref name="Suomentaide">{{Kirjaviite | Tekijä = Gardberg, Carl Jacob | Nimeke = Suomen taiteen historia | Vuosi = 1998 | Kappale = Rakennustaide ja ympäristö | Sivu = 109 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-50-0920-0 }}</ref> Puistokadun esikuvana oli [[Nancy]]yn 1750–luvulla rakennettu ''Place de Stanislas Leszczynski''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museoliitto.fi/en.php?k=9104 | Nimeke = The oldest public park in Finland | Tekijä = Piispala, Eija | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Museo 2/2002 Abstracts | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen museoliitto | Viitattu = 14.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on [[Vaasa]]an 1776 rakennettu [[Hovioikeudenpuistikko]], jonka suunnitteli yli-intendentti [[Carl Fredrik Adelcrantz]].<ref name="Suomentaide">{{Kirjaviite | Tekijä = Gardberg, Carl Jacob | Nimeke = Suomen taiteen historia | Vuosi = 1998 | Kappale = Rakennustaide ja ympäristö | Sivu = 109 | Selite = | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Schildts Kustannus Oy | Tunniste = ISBN 951-50-0920-0 }}</ref> Puistokadun esikuvana oli [[Nancy]]yn 1750–luvulla rakennettu ''Place de Stanislas Leszczynski''.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.museoliitto.fi/en.php?k=9104 | Nimeke = The oldest public park in Finland | Tekijä = Piispala, Eija | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Museo 2/2002 Abstracts | Ajankohta = 2002 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomen museoliitto | Viitattu = 14.7.2009 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
[[Helsinki|Helsingin]] kaduista bulevardeja edustavat [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]], [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]], Huopalahdentie ja [[Hämeentie]], esplanadeja [[Esplanadin puisto|Esplanadi]], Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] puistotie, Koskelantie, [[Mäkelänkatu (Helsinki)|Mäkelänkatu]] ja [[Mechelininkatu]], ja avenyytä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]]. [[Länsiväylä]] ja [[Itäväylä]] voidaan osin katsoa alleeksi. |
[[Helsinki|Helsingin]] kaduista bulevardeja edustavat [[Bulevardi (Helsinki)|Bulevardi]], [[Mannerheimintie (Helsinki)|Mannerheimintie]],{{lähde}} Huopalahdentie ja [[Hämeentie]], esplanadeja [[Esplanadin puisto|Esplanadi]], Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, [[Munkkiniemi|Munkkiniemen]] puistotie, Koskelantie, [[Mäkelänkatu (Helsinki)|Mäkelänkatu]] ja [[Mechelininkatu]], ja avenyytä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie [[Lauttasaari|Lauttasaaressa]]. [[Länsiväylä]] ja [[Itäväylä]] voidaan osin katsoa alleeksi.{{lähde}} |
||
[[Pori]]n keskustan ruutukaava-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot. |
[[Pori]]n keskustan ruutukaava-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot. |
Versio 21. syyskuuta 2009 kello 17.59
Puistokatu tarkoittaa katua, johon liittyy viheralue. Puistokadun tyypit ovat:
- bulevardi, jossa keskimmäisenä ovat ajoradat, niitä reunustaa puurivi tai puisto, ja laitimmaisena ovat kevyen liikenteen väylät
- esplanadi, jossa keskimmäisenä on puisto, niiden reunoilla ovat ajoradat, joiden vieressä kulkevat kevyen liikenteen väylät. Yleensä esplanadilla tarkoitetaan nimenomaan kadun pitkänomaista puisto-osuutta. Esplanadit sijaitsevat yleensä meren tai jonkin toisen vesistön rannalla.
- avenyy, jossa ajoradat ovat keskimmäisenä, niiden laidoilla on puurivi jonka toisella puolen ovat kevyen liikenteen väylät, ja laitimmaisina on puisto
- allee, jossa ei ole lainkaan kevyen liikenteen väyliä, tai jossa kevyen liikenteen väylät ovat ajoratoja reunustavan puiston ulkopuolella
Puistokatuja Suomessa
Suomen vanhimpia puistokatuja ja varhaisista puistokaduista merkittävin on Vaasaan 1776 rakennettu Hovioikeudenpuistikko, jonka suunnitteli yli-intendentti Carl Fredrik Adelcrantz.[1] Puistokadun esikuvana oli Nancyyn 1750–luvulla rakennettu Place de Stanislas Leszczynski.[2]
Helsingin kaduista bulevardeja edustavat Bulevardi, Mannerheimintie,lähde? Huopalahdentie ja Hämeentie, esplanadeja Esplanadi, Pohjoinen ja Eteläinen Hesperiankatu, Munkkiniemen puistotie, Koskelantie, Mäkelänkatu ja Mechelininkatu, ja avenyytä puolestaan Pohjoiskaari sekä Tallbergin puistotie Lauttasaaressa. Länsiväylä ja Itäväylä voidaan osin katsoa alleeksi.lähde?
Porin keskustan ruutukaava-alueen "koordinaattiakseleina" toimii neljä esplanadia: Pohjois-, Itä-, Länsi- ja Eteläpuistot. Kuopiossa taasen on kaksi varsinaista puistokatua, jotka ovat : Puistokatu ja Pyörönkaari.