Ero sivun ”Kansanpuolue (maalaisten)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Lisäsin pari yksityiskohtaa. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee vuosina 1917–1918 toiminutta suomalaista puoluetta. Muita kansanpuolueita [[Kansanpuolue|täsmennyssivulla]]}}'''Kansanpuolue''' oli vuosina 1917–1918 toiminut [[Suomi|suomalainen]] [[puolue]]. |
|||
'''Kansanpuolue''' oli vuosina [[1917]]–[[1918|18]] toiminut poliittinen puolue, niin kutsuttu maalaisten kansanpuolue. |
|||
Puolueen takana oli vaikuttajia (varsinkin maataloustuottaja-aktiiveja) sekä [[Suomalainen puolue|Vanhasuomalaisesta]] että [[Nuorsuomalainen Puolue|Nuorsuomalaisesta puolueesta]]. Perustajat pitivät porvarikentän kahtiajakoa turhana ja haitallisena. Loppukesällä 1917 perustetun Kansanpuolueen oli tarkoitus kerätä kahden puolueen kannattajat. Yhdistymistä ei kuitenkaan tapahtunut. Porvarillista kenttää jakoi [[konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n välinen ero, joka nousi pian esille [[Suomen kuningaskuntahanke|Suomen valtiomuotoa pohdittaessa]]. |
|||
[[Eduskuntavaalit 1917|Vuoden 1917 eduskuntavaaleissa]] Kansanpuolue oli vaaliliitossa nuorsuomalaisten ja vanhasuomalaisten kanssa. Puolue sai viisi [[kansanedustaja]]a, joista kolme nousi eduskuntaan [[Mikkelin läänin vaalipiiri]]stä. Kansanpuolue keräsi kannatuksensa pääasiassa porvarilliselta maalaisväestöltä, kuten tilanomistajilta. |
|||
Puolueen perustajille ei liene ajoissa selvinnyt, että porvarillista kenttää jakoi yhteensovittamaton [[konservatismi]]n ja [[liberalismi]]n välinen ero, joka pian lisäksi manifestoitui kuningaskunta–tasavalta-valtiomuotokysymykseksi. He havaitsivat vain harhaisen kuvan Nuorsuomalaisesta puolueesta, jossa he näkivät ilmeisesti vain melko konservatiivisia perustuslaillisuus- ja nationalismitoimijoita (pääskysiä), ei hallinnon keventämistä ajavia arvoliberaaleja (varpusia). |
|||
| ⚫ | Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 [[monarkia]]n kannattajiin, osa [[tasavalta|tasavallan]]. Porvarikentän yhdistäjäksi perustettu puolue oli siten itsekin hajalla. Enemmistö päätti 8. joulukuuta 1918 sulauttaa puolueen [[Kansallinen Edistyspuolue|Kansalliseen Edistyspuolueeseen]]. Puolueen kansanedustajista tasavaltalaiset [[Taavetti Heimonen]], [[Erkki Pullinen]] ja [[Kaarlo Vuokoski]] liittyivät edistykseen ja monarkistit [[Jussi Puumala]] ja [[August Tanttu]] [[Kansallinen kokoomus|kokoomukseen]]. |
||
Pääasiallisen kannatuksensa Kansanpuolue keräsi porvarillisen maalaisväestön, esimerkiksi tilanomistajien keskuudesta. Vuoden 1917 [[Eduskuntavaalit 1917|eduskuntavaaleissa]] Kansanpuolue sai viisi kansanedustajaa, joista kolme oli [[Mikkelin vaalipiiri]]stä. |
|||
| ⚫ | Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 |
||
| ⚫ | Edistyspuolueessa aiemmista kansanpuoluelaisista |
||
Vuosina 1917–18 toiminutta Kansanpuoluetta ei pidä sekoittaa [[1930-luku|1930-luvulla]] toimineeseen [[Kansanpuolue (pula-ajan)|samannimiseen puolueeseen]], joka oli lähinnä pula-ajan protestiliike. |
|||
| ⚫ | Edistyspuolueessa moni aiemmista kansanpuoluelaisista asemoitui 1920-luvulla konservatiiviseen siipeen (niin sanottu Pullisen–Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, siirtyi puolueen jäsenistä runsas joukko (mm. Erkki Pullinen) [[Maalaisliitto]]on, joka oli lähellä Kansanpuoluetta niin aatteellisesti kuin poliittisestikin. Tällöin edistyspuolue menetti suuten osan Mikkelin vaalipiirin kannatuksestaan Maalaisliitolle. |
||
[[Luokka:Suomalaiset puolueet]] |
[[Luokka:Suomalaiset puolueet]] |
||
Versio 13. syyskuuta 2009 kello 00.08
Kansanpuolue oli vuosina 1917–1918 toiminut suomalainen puolue.
Puolueen takana oli vaikuttajia (varsinkin maataloustuottaja-aktiiveja) sekä Vanhasuomalaisesta että Nuorsuomalaisesta puolueesta. Perustajat pitivät porvarikentän kahtiajakoa turhana ja haitallisena. Loppukesällä 1917 perustetun Kansanpuolueen oli tarkoitus kerätä kahden puolueen kannattajat. Yhdistymistä ei kuitenkaan tapahtunut. Porvarillista kenttää jakoi konservatismin ja liberalismin välinen ero, joka nousi pian esille Suomen valtiomuotoa pohdittaessa.
Vuoden 1917 eduskuntavaaleissa Kansanpuolue oli vaaliliitossa nuorsuomalaisten ja vanhasuomalaisten kanssa. Puolue sai viisi kansanedustajaa, joista kolme nousi eduskuntaan Mikkelin läänin vaalipiiristä. Kansanpuolue keräsi kannatuksensa pääasiassa porvarilliselta maalaisväestöltä, kuten tilanomistajilta.
Osa Kansanpuolueesta ryhmittyi 1918 monarkian kannattajiin, osa tasavallan. Porvarikentän yhdistäjäksi perustettu puolue oli siten itsekin hajalla. Enemmistö päätti 8. joulukuuta 1918 sulauttaa puolueen Kansalliseen Edistyspuolueeseen. Puolueen kansanedustajista tasavaltalaiset Taavetti Heimonen, Erkki Pullinen ja Kaarlo Vuokoski liittyivät edistykseen ja monarkistit Jussi Puumala ja August Tanttu kokoomukseen.
Edistyspuolueessa moni aiemmista kansanpuoluelaisista asemoitui 1920-luvulla konservatiiviseen siipeen (niin sanottu Pullisen–Viljasen linja). Edistyspuolueen muovauduttua yhä kaupunkilaisemmaksi sekä kuluttaja-asioille ja virkamiesluokalle myönteiseksi, siirtyi puolueen jäsenistä runsas joukko (mm. Erkki Pullinen) Maalaisliittoon, joka oli lähellä Kansanpuoluetta niin aatteellisesti kuin poliittisestikin. Tällöin edistyspuolue menetti suuten osan Mikkelin vaalipiirin kannatuksestaan Maalaisliitolle.