Ero sivun ”Edith McGuire” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: fr:Edith McGuire |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
{{Naisten 200 metrin juoksun olympiavoittajat}} |
{{Naisten 200 metrin juoksun olympiavoittajat}} |
||
{{DEFAULTSORT: |
{{DEFAULTSORT:Mcguire, Edith}} |
||
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset pikajuoksijat]] |
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset pikajuoksijat]] |
||
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset pituushyppääjät]] |
[[Luokka:Yhdysvaltalaiset pituushyppääjät]] |
||
Versio 12. kesäkuuta 2009 kello 21.34
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Naisten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Tokio 1964 | 200 m | |
 Hopeaa |
Tokio 1964 | 100 m | |
| Hopeaa |
Tokio 1964 | 4 x 100 m | |
Edith Marie McGuire (s. 3. kesäkuuta 1944) Atlanta, Georgia, Yhdysvallat), myöhemmin Edith McGuire Duvall, on entinen yhdysvaltalainen pikajuoksija, olympiavoittaja Tokiossa 1964.
McGuire opiskeli Tennesseen valtionyliopistossa[1] ja kuului yliopiston loistavaan pikajuoksujoukkueeseen yhdessä kahden muun olympiavoittajan, Wilma Rudolphin ja Wyomia Tyusin kanssa.
McGuiren ura juoksijana oli lyhyt, mutta hän ehti silti voittaa kuusi Yhdysvaltain mestaruutta kolmessa eri lajissa. Hänen paras lajinsa oli 200 metrin juoksu, jossa hän voitti mestaruuksistaan neljä. Vuonna 1964 hän oli voittamaton tällä matkalla.
Tokion olympialaisissa McGuire kilpaili ensin 100 metrin juoksussa saaden hopeaa joukkuetoverinsa Tyusin jälkeen. 200 metrin finaalissa hän päihitti Puolan Irena Kirszensteinin ja sai kultaa. Kolmannen mitalin hän sai pikaviestissä, jossa Yhdysvallat hävisi Puolalle.
McGuire voitti kultaa myös Pan-Amerikan kisoissa 1963 200 metrillä[1] ja pronssia pituushypyssä.
Edith McGuire lopetti urheilu-uransa 1965 ja ryhtyi opettajaksi. Nykyään hän omistaa useita pikaruokaravintoloita Oaklandissa, Kaliforniassa yhdessä miehensä Charles Duvallin kanssa.
Ennätykset[1]
- 100 jaardia 10,5
- 100 m 11,4 (myötätuulessa 11,3)
- 200 m 23,0
- Pituushyppy 624
Lähteet
- ↑ a b c Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8.
|
1948: Fanny Blankers-Koen | 1952: Marjorie Jackson | 1956: Betty Cuthbert | 1960: Wilma Rudolph | 1964: Edith McGuire | 1968: Irena Szewińska | 1972: Renate Stecher | 1976: Bärbel Eckert | 1980: Bärbel Wöckel | 1984: Valerie Brisco-Hooks | 1988: Florence Griffith-Joyner | 1992: Gwen Torrence | 1996: Marie-José Pérec | 2000: Pauline Davis-Thompson | 2004: Veronica Campbell | 2008: Veronica Campbell-Brown | 2012: Allyson Felix | 2016: Elaine Thompson | 2020: Elaine Thompson-Herah |