Ero sivun ”Saksan ilmavoimat” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
| lempinimi = |
| lempinimi = |
||
| motto = |
| motto = |
||
| värit = |
| värit = Sininen, harmaa ja valkoinen |
||
| marssi = |
| marssi = |
||
| maskotti = |
| maskotti = |
||
| Rivi 20: | Rivi 20: | ||
| vuosipäivät = |
| vuosipäivät = |
||
| ansiomerkit = |
| ansiomerkit = |
||
| nykyinen_komentaja = |
| nykyinen_komentaja = [[Kenraaliluutnantti]] Klaus-Peter Stieglitz |
||
| tunnetut_komentajat = |
| tunnetut_komentajat = |
||
}} |
}} |
||
Versio 25. huhtikuuta 2009 kello 18.28
| Luftwaffe | |
|---|---|
[[Tiedosto: |250px|Bundeswehrin tyylitelty rautaristi.]]Bundeswehrin tyylitelty rautaristi. |
|
| Toiminnassa | 1949 - |
| Valtio |
 Länsi-Saksa Saksa |
| Puolustushaarat | Ilmavoimat |
| Värit | Sininen, harmaa ja valkoinen |
| Komentajat | |
| Nykyinen komentaja | Kenraaliluutnantti Klaus-Peter Stieglitz |
Luftwaffe (suom. ilma-ase) on nimitys Saksan ilmavoimille. Toisen maailmansodan jälkeen saksalainen sotilasilmailu oli lähinnä Englannin sanelemana rauhansopimuksen ehtojen perusteella kokonaan kielletty ennen Saksan liittotasavallan syntyä 1949 ja sen liittymistä NATO:n 1950-luvulla.
Vuonna 1956 muodostettiin Saksan liittotasavallan uudet ilmavoimat. Sen ensimmäisenä taistelukonekalustona olivat F-86 Sabre-hävittäjät.
Baijerilainen ministeri Franz Josef Strauß loi Saksan ilmailuteollisuuden uudelleen 1950-luvun puolivälissä. Hän sai negatiivista julkisuutta 1960-luvulla Lockheed F-104 Starfighter-koneen kauppojen yhteydessä tapahtuneen lahjonnan vuoksi; lentäjät eivät olisi halunneet Starfighteriä, sillä heidän mielestään se ei soveltunut Saksan oloihin, ja oli vaarallinen lentää ja laskeutua. Bundesluftwaffella oli käytössään 916 Starfighteriä, joista yli neljäsosa menetettiin onnettomuuksissa. Onnettomuuden johtuivat suurelta osin torjuntahävittäjän, joka oli suunniteltu nousemaan nopeasti hyvin korkealla oman lentokentän päälle ja ampumaan siellä ohjuksilla vihollisen pommikoneet täysin ilman kaartotaistelua, käyttämisestä mm. pommikoneroolissa (jopa ydinasekuormilla) harjoituksissa.
Vastaava aika heijastui Suomessakin nk. yöpakkasiin Neuvostoliiton syyttäessä Saksaa uudelleenvarustautumisesta. Sen jälkeen Saksan asevoimat, ml. Luftwaffe, saavutti neutraalin aseman Euroopan politiikassa. Ensimmäiset saksalaiset hävittäjälentäjät koulutettiin Uudessa Meksikossa sijaisevassa Yhdysvaltojen ilmavoimien lentotukikohdassa. Uusi Luftwaffe on käyttänyt mm. seuraavia konetyyppejä:
- Canadair F-86 Sabre (lisenssillä valmistettu)
- Lockheed F-104 Starfighter
- McDonnell F-4 Phantom
- Panavia Tornado
- Eurofighter Typhoon
Liittotasavallalle perustettiin erilliset lentojoukot laivastolle. Nimeksi tuli Marineflieger. Sille hankittiin aluksi tukialuskoneita, kuten Sea Hawk ja Gannet, koska ajateltiin yhteiskäyttöä NATO-maiden lentotukialuksia. Nyttemmin pääosa kalustosta on helikoptereita sekä Atlantic- ja Dornier Do 228-merivalvontakoneita.
Saksan demokraattisen tasavallan ilmavoimat
Vastaavasti DDR:n Luftwaffe (Luftstreitkräfte / Luftverteidigung der NVA) käytti MiG-hävittäjiä ja Aeron koulukoneita sekä Antonovin kuljetuskoneita. Se oli Neuvostoliiton ilmavoimien jälkeen parhaiten aseistettu Varsovan Liiton ilmavoimat.
Saksojen yhdistyessä myös niiden asevoimat yhdistettiin ja kalustona siirryttiin käyttämään NATO-koneita. Saksan liittotasavalta myi yhden DDR:lle jääneen MiG-29:n Yhdysvalloille kokeita varten ja loput 23 Puolalle nimellisestä kauppahinnasta.
Kansainvälisiä operaatioita
Ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen Luftwaffe osallistui sotatoimiin NATO:n Kosovo-operaatiossa, tosin ainoastaan tukitehtävissä.