Ero sivun ”Jyskyjärvi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
p länsiosa Suomen miehittämä 1941-44
Kyzyl (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
'''Jyskyjärvi''' ([[karjalan kieli|karjalaksi]] Jyskärvi, [[venäjän kieli|venäjäksi]] Юшкозеро, ''Juškozero'') on entinen kunta ja nykyisin kylähallinto (venäjäksi Юшкозерская администрация) ja kahden sen alaisuuteen kuuluvan kylän (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) nimi [[Viena]]ssa [[Kalevalan piiri]]ssä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Myös Vanhan Jyskyjärven pohjoispuolella olevaa Kemijoen laajentumaa kutsutaan Jyskyjärveksi. Se on noin 10 km² laajuinen ja noin 5 kilometriä pitkä.
'''Jyskyjärvi''' ([[karjalan kieli|karjalaksi]] Jyskärvi, [[venäjän kieli|venäjäksi]] Юшкозеро, ''Juškozero'') on entinen kunta ja nykyisin kylähallinto (venäjäksi Юшкозерская администрация) ja kahden sen alaisuuteen kuuluvan kylän (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) nimi [[Viena]]ssa [[Kalevalan piiri]]ssä [[Karjalan tasavalta|Karjalan tasavallassa]] [[Venäjä]]llä. Myös Vanhan Jyskyjärven pohjoispuolella olevaa Kemijoen laajentumaa kutsutaan Jyskyjärveksi. Se on noin 10 km² laajuinen ja noin 5 kilometriä pitkä.


Jyskyjärven kyläalueella on yhteensä 1 300 asukasta, joista 2/3 on vielä [[karjalaiset|karjalaisia]]. Väestöstä on työelämässä noin 730 ja työttömänä 54.
Jyskyjärven kyläalueella on yhteensä 1 300 asukasta, joista 2/3 on vielä [[karjalaiset|karjalaisia]]. Väestöstä on työikäisiä noin 730, joista on työttömänä 54.


==Vanha Jyskyjärvi==
==Vanha Jyskyjärvi==

Versio 2. tammikuuta 2006 kello 15.09

Jyskyjärvi (karjalaksi Jyskärvi, venäjäksi Юшкозеро, Juškozero) on entinen kunta ja nykyisin kylähallinto (venäjäksi Юшкозерская администрация) ja kahden sen alaisuuteen kuuluvan kylän (Vanha ja Uusi Jyskyjärvi) nimi Vienassa Kalevalan piirissä Karjalan tasavallassa Venäjällä. Myös Vanhan Jyskyjärven pohjoispuolella olevaa Kemijoen laajentumaa kutsutaan Jyskyjärveksi. Se on noin 10 km² laajuinen ja noin 5 kilometriä pitkä.

Jyskyjärven kyläalueella on yhteensä 1 300 asukasta, joista 2/3 on vielä karjalaisia. Väestöstä on työikäisiä noin 730, joista on työttömänä 54.

Vanha Jyskyjärvi

Vanha Jyskyjärvi on Jyskyjärven hallinnon keskuskylä ja useimmiten siitä käytetään vain nimeä Jyskyjärvi. Se sijaitsee Tsirkka-kemijoen ja Kemijoen yhtymäkohdassa 118 kilometriä piirikeskuksesta Uhtuasta kaakkoon. Se on perinteenmukaisesti rakennettu komea karjalainen joenvarsikylä, jossa talot kulkevat nauhana pitkin joentörmää päädyt rantaanpäin. Jyskyjärvellä on myös joen yli rakennettuja riippusiltoja, jotka yhdistävät joessa olevia saaria mantereeseen. Karjalainen kylä on yleensä kalmistoa lukuun ottamatta puuton. Jyskyjärvellä on kuitenkin paljon erilaisia koristepuita ja puutarhoja. Jyskyjärven kirkko on rakennettu vuonna 1998.

Jyskyjärvi oli itäisimpiä Vienan runokylistä. Kylässä oli 1900-luvun alussa noin 150 taloa ja noin 500 asukasta. Jyskyjärvellä vieraili useita runonkerääjiä 1800-luvulla. Ensimmäisenä Jyskyjärvellä vieraili Jaakko Fellman. Elias Lönnrot puolestaan vieraili vuonna 1835. Myöhemmin alueella vierailivat vielä Berner, Genetz, Basilier ja Meriläinen.

Uusi Jyskyjärvi

Uusi Jyskyjärvi (venäjäksi Новое Юшкозеро, Novoje Juškozero) sijaitsee 7 kilometriä Vanhasta Jyskyjärvestä itään. Se on Kemijoen rannalle perustetun rautatieaseman ympärille syntynyt kylä. Sinne päättyvän rautatien toinen pää on Suojärvellä. Radan liikenne on kuitenkin hiljaista, pääasiassa tavaraliikennettä.

Jyskyjärven kunta

Jyskyjärven kunta sijaitsi Tsirkka-Kemijoen vesistöalueella ja käsitti suunnilleen Nuokkijärven ja Kemijoen välisen alueen. Sen naapurikuntia olivat pohjoisessa Uhtua ja Paanajärvi, idässä Voijärvi ja Tunkua, etelässä Rukajärvi ja Kiimasjärvi sekä lännessä Kontokki. Jyskyjärven kunnan kyliä olivat Jyskyjärvi (nykyinen Vanha Jyskyjärvi), Suopassalmi, Lukanniemi ja Piismalahti. Jyskyjärven kunta lakkautettiin vuonna 1920 ja sen alue liitettiin Uhtuan piiriin. Entisen kunnan länsiosa oli jatkosodassa Suomen miehittämä 1941-44. Nykyisin entisen kunnan alueen käsittävät suunnilleen Jyskyjärven ja Borovoin hallintoalueet. Malline:Vienan pitäjät