Ero sivun ”Kitkajärvi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
IA (keskustelu | muokkaukset) m, coor, pinta-ala laskettu lähteestä Yli-Kitka+Ala-Kitka, kuuluuko Posiojärvi pinta-alaan ei tietoa |
IA (keskustelu | muokkaukset) w |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
Kitkaan kuuluu kaksi osaa, [[Yli-Kitka]] ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi Kuusamossa. Yli-Kitkan pinta-ala on 237,31 neliökilometriä. Siinä on paljon matalikoita ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ala-Kitkan pinta-ala on 48,50 neliökilometriä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi. |
Kitkaan kuuluu kaksi osaa, [[Yli-Kitka]] ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi Kuusamossa. Yli-Kitkan pinta-ala on 237,31 neliökilometriä. Siinä on paljon matalikoita ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ala-Kitkan pinta-ala on 48,50 neliökilometriä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi. |
||
| ⚫ | Koutajoen vesistöalue on Suomen puolella suojeltu [[koskiensuojelulaki|koskiensuojelulailla]]. Ala-Kitkasta itään lähtevä [[Kitkajoki]] yhtyy [[Oulankajoki|Oulankajokeen]], ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen [[Livojärvi]]-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta. |
||
Karua, kirkasvetistä ja kohtalaisen luonnontilaista Kitkaa on nimitetty "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä. |
Karua, kirkasvetistä ja kohtalaisen luonnontilaista Kitkaa on nimitetty "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä. |
||
| Rivi 23: | Rivi 25: | ||
Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla kahdessa vaiheessa yhteensä noin 2,1 metriä, jotta rannoille saatiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Nykyinen korkeustaso on 240,4 metriä mpy. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä rantoja. Myös matalikoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä. |
Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla kahdessa vaiheessa yhteensä noin 2,1 metriä, jotta rannoille saatiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Nykyinen korkeustaso on 240,4 metriä mpy. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä rantoja. Myös matalikoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Kitkajärven kasvillisuus on karuille vesille tyypillistä. Poikkeuksellista on harvinaisten murtovesilajien, kuten merividan ja uposvesitähden, esiintyminen. Myös muualla maassa harvinaista raania tavataan Kitkajärvessä runsaana esiintymänä. Järven kalastossa ovat säilyneet alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat. |
||
==Kasvillisuus ja eläimistö== |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Kitkajärven kasvillisuus on karuille vesille tyypillistä. Poikkeuksellista on harvinaisten murtovesilajien, kuten merividan ja uposvesitähden, esiintyminen. Myös muualla maassa harvinaista raania tavataan Kitkajärvessä runsaana esiintymänä. Järven kalastossa ovat säilyneet alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat. |
||
Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta. |
|||
| ⚫ | Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen [[muikku]]. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia. Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
Versio 5. helmikuuta 2009 kello 10.30
| Kitkajärvi | |
|---|---|
 |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Posio, Kuusamo |
| Pinta-ala | 285,81[1] km² |
| Pinnankorkeus | 240,4 m |
| Laskujoki | Kitkajoki |
Kitkajärvi eli Kitka on järvi Koutajoen vesistössä Oulun ja Lapin läänien rajalla Kuusamon ja Posion kuntien alueella.
Kitkaan kuuluu kaksi osaa, Yli-Kitka ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi Kuusamossa. Yli-Kitkan pinta-ala on 237,31 neliökilometriä. Siinä on paljon matalikoita ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ala-Kitkan pinta-ala on 48,50 neliökilometriä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi.
Koutajoen vesistöalue on Suomen puolella suojeltu koskiensuojelulailla. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen Livojärvi-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta.
Karua, kirkasvetistä ja kohtalaisen luonnontilaista Kitkaa on nimitetty "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä.
Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla kahdessa vaiheessa yhteensä noin 2,1 metriä, jotta rannoille saatiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Nykyinen korkeustaso on 240,4 metriä mpy. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä rantoja. Myös matalikoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä.
Yli- ja Ala-Kitkalle on tehty ohjeellinen veneilyreitti. Yli-Kitkan poikki kulkee kantatie 81 Kuusamo-Rovaniemi ja Ala-Kitkan poikki valtatie 5 (E63).
Kasvillisuus ja eläimistö
Kitkajärven kasvillisuus on karuille vesille tyypillistä. Poikkeuksellista on harvinaisten murtovesilajien, kuten merividan ja uposvesitähden, esiintyminen. Myös muualla maassa harvinaista raania tavataan Kitkajärvessä runsaana esiintymänä. Järven kalastossa ovat säilyneet alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat.
Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia. Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta.