Kitkajärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kitkajärvi
Yli-Kitkaa, Kitkajärven suurempaa osaa
Yli-Kitkaa, Kitkajärven suurempaa osaa

Kitkajärvi
Koordinaatit 66°10′N, 028°39′E
Sijainti Posio, Kuusamo
Pinta-ala 285,81[1] km²
Pinnankorkeus 240,4 m
Laskujoki Kitkajoki

Kitkajärvi eli Kitka on järvi Koutajoen vesistössä Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rajalla Kuusamon ja Posion kuntien alueella.

Kitkaan kuuluu kaksi osaa, Yli-Kitka ja Ala-Kitka, joita yhdistää Kilkilösalmi Kuusamossa. Yli-Kitkan pinta-ala on 237,31 neliökilometriä. Siinä on paljon matalikoita ja karikoita, samoin syvänteitä yli 40 metriin asti. Suurimmat selkävedet ovat Turjanselkä, Luonselkä, Isoselkä, Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ala-Kitkan pinta-ala on 48,50 neliökilometriä. Yli-Kitkaan liittyy välittömästi järven luoteispäässä Posiojärvi.

Koutajoen vesistöalue on Suomen puolella suojeltu koskiensuojelulailla. Ala-Kitkasta itään lähtevä Kitkajoki yhtyy Oulankajokeen, ja se edelleen Koutajokeen. Viime jääkauden jälkeen Kitkan vesistö laski lyhyen aikaa länteen Livojärvi-nimisen järven kautta nykyisen Iijoen vesistöön. Vedenjakaja Maanselkä kulkee Kitkajärven eteläpuolelta.

Kitka on kokonaisuutena Suomen ainoa säännöstelemätön suurjärvi. Kitkan vesistön vedenpintaa laskettiin 1800-luvulla kahdessa vaiheessa yhteensä noin 2,1 metriä, jotta rannoille saatiin lisää karjan rehua kasvavia luonnonniittyjä. Nykyinen korkeustaso on 240,4 metriä meren pinnan yläpuolella. Järvellä on runsaasti hiekka- ja pienikivisiä rantoja. Myös matalikoilla ajoittain paljastuvat kiviröykkiöt ja hiekkasärkät ovat tyypillisiä. Karua, kirkasvetistä ja kohtalaisen luonnontilaista Kitkaa on nimitetty "Euroopan suurimmaksi lähteeksi". Suuren massan takia Yli-Kitkan vesi jäätyy ja jäät sulavat myöhemmin kuin pienemmissä järvissä.

Yli- ja Ala-Kitkalle on tehty ohjeellinen veneilyreitti. Yli-Kitkan poikki kulkee kantatie 81 Kuusamo-Rovaniemi ja Ala-Kitkan poikki valtatie 5 (E63).

Kasvillisuus ja eläimistö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kitkajärven kasvillisuus on karuille vesille tyypillistä. Poikkeuksellista on harvinaisten murtovesilajien, kuten merividan ja uposvesitähden, esiintyminen. Myös muualla maassa harvinaista raania tavataan Kitkajärvessä runsaana esiintymänä. Järven kalastossa ovat säilyneet alkuperäiset taimen-, harjus- ja siikakannat.

Järven tärkein saaliskala on pienikokoinen muikku. Sen paikallisen nimityksen "kitkanviisas" sanotaan johtuvan siitä, että kala ei lähde uimaan Kitkajokea alavirtaan Venäjälle. Kitkajärvillä työskentelee useita ammattikalastajia. Kitkajärven monipuoliseen selkävesilinnustoon sisältyy ehkä Suomen runsain kuikkakanta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]