Ero sivun ”Plasma” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Käyttäjän 82.181.25.29 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Eetvartti tekemään versioon. |
p AWB-muutokset: wikitys, kirjoitusvirheet |
||
Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Plasmaa syntyy korkean [[lämpötila]]n (vähintään 2000–8000 [[kelvin|K]]) vaikutuksesta ja [[sähkökenttä|sähkökentässä]] kiihdytettyjen [[hiukkanen|hiukkasten]] törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99% tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. [[pimeä aine]]) olisi plasmaa. |
Plasmaa syntyy korkean [[lämpötila]]n (vähintään 2000–8000 [[kelvin|K]]) vaikutuksesta ja [[sähkökenttä|sähkökentässä]] kiihdytettyjen [[hiukkanen|hiukkasten]] törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99% tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. [[pimeä aine]]) olisi plasmaa. |
||
[[aurinko|Auringosta]] sinkoutuu jatkuvasti plasmaa [[ |
[[aurinko|Auringosta]] sinkoutuu jatkuvasti plasmaa [[avaruus (tähtitiede)|avaruuteen]] [[aurinkotuuli|aurinkotuulena]], ja sen törmätessä [[maa]]n [[ilmakehä]]n ulompiin osiin syntyvät [[revontulet]]. Vihertävän keltainen [[väri]] syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä [[happi]]atomeihin. Elektroni menettää osan [[liike-energia]]staan, jonka happiatomi muuttaa näkyväksi [[valo]]ksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan. |
||
Plasmaa käytetään |
Plasmaa käytetään muun muassa [[loisteputki]]ssa ja [[hitsaus|hitsauksessa]]. [[Fuusioreaktori|Fuusioreaktoreiden]] kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään [[magnetohydrodynamiikka]]a. [[Raketti]]tekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan [[ionimoottori|ionimoottoreiksi]], kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi. |
||
Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilaan sidottu prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista. |
Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilaan sidottu prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista. |
Versio 29. lokakuuta 2008 kello 11.24
Plasma on aineen olomuoto, jossa atomit ovat menettäneet elektroneja eli ionisoituneet. Plasma koostuu siis sähköisesti varatuista hiukkasista: elektroneista ja ioneista. Plasma reagoi herkästi sähkö- ja magneettikenttiin ja plasman oma liike myös luo sähkömagneettisia kenttiä (ks. sähkömagnetismi).
Plasmaa syntyy korkean lämpötilan (vähintään 2000–8000 K) vaikutuksesta ja sähkökentässä kiihdytettyjen hiukkasten törmäillessä atomeihin irrottaen niistä elektroneja. Plasma koostuu elektroneista ja positiivisista ioneista. On myös esitetty, että jopa 99% tai ylikin maailmankaikkeuden tunnetusta aineesta (vrt. pimeä aine) olisi plasmaa.
Auringosta sinkoutuu jatkuvasti plasmaa avaruuteen aurinkotuulena, ja sen törmätessä maan ilmakehän ulompiin osiin syntyvät revontulet. Vihertävän keltainen väri syntyy suurella nopeudella liikkuvien elektronien törmätessä happiatomeihin. Elektroni menettää osan liike-energiastaan, jonka happiatomi muuttaa näkyväksi valoksi. Plasman tutkiminen on luonut oman tieteenalan, (avaruus)plasmafysiikan.
Plasmaa käytetään muun muassa loisteputkissa ja hitsauksessa. Fuusioreaktoreiden kammioiden plasman tutkimuksessa hyödynnetään magnetohydrodynamiikkaa. Rakettitekniikassa niitä moottoreita, joita nykyisin kutsutaan ionimoottoreiksi, kutsuttiin ennen plasmamoottoreiksi.
Plasman määritteleminen aineen olomuodoksi on kiistanalaista. Se ei nimittäin täytä yhtä olomuodoille asetettua ehtoa: "aineen pitää muuttua sulavasti olomuodosta toiseen tietyssä lämpötilassa". Plasma ei tätä tee, sillä ionisoituneet hiukkaset eivät välttämättä muutu takaisin neutraaliksi kaasuksi kun lämpötilaa lasketaan plasmautumis- tai ionisoitumislämpötilan alapuolelle. Tämä johtuu siitä että ionisoituminen ei ole niin selvästi lämpötilaan sidottu prosessi kuin esimerkiksi sulaminen tai höyrystyminen, vaan on itse asiassa aineen rakenteenkin eikä vain olomuodon muuttamista.