Ero sivun ”Saarna” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Linkkien pitää käsitellä aihetta saarna eikä linkata kaikkiin mahdollisiin saarnakokoelmiin |
p Botti lisäsi: cy, eo, ja, nn, no, ru, uk muokkasi: de, nl |
||
| Rivi 24: | Rivi 24: | ||
[[cs:Kázání]] |
[[cs:Kázání]] |
||
[[cy:Pregeth]] |
|||
[[da:Prædiken]] |
[[da:Prædiken]] |
||
[[de: |
[[de:Predigt]] |
||
[[en:Sermon]] |
[[en:Sermon]] |
||
[[es:Sermón]] |
[[es:Sermón]] |
||
[[eo:Prediko]] |
|||
[[fr:Sermon]] |
[[fr:Sermon]] |
||
[[ia:Predication]] |
[[ia:Predication]] |
||
[[nl: |
[[nl:Preek]] |
||
[[ja:説教]] |
|||
[[no:Preken]] |
|||
[[nn:Preike]] |
|||
[[pl:Kazanie]] |
[[pl:Kazanie]] |
||
[[ru:Христианская проповедь]] |
|||
[[simple:Sermon]] |
[[simple:Sermon]] |
||
[[sv:Predikan]] |
[[sv:Predikan]] |
||
[[uk:Проповідь]] |
|||
Versio 5. elokuuta 2008 kello 13.29
Saarna on Raamattuun tai muihin uskonnollisiin kirjoituksiin perustuva puhe. Saarnassa Raamatusta otetaan haluttu osa, joka on tavallisesti muutama jae.
Saarna luterilaisessa kirkossa
Luterilaisessa kirkossa saarna sijoittuu messun yhteyteen. Sen pitää yleensä messun toimittava pappi saarnatuolista. Saarna sijoittuu messun sanaosaan tekstien lukemisen jälkeen. Saarnan tarkoitus on selittää tekstiä. Saarna ei ole kuitenkaan esitelmä, vaan ennen kaikkea opetus- ja julistuspuhe. Saarna pidetään yleensä aina jostain messun lukukappaleesta, mutta myös virsien pohjalta voidaan saarnata. Saarnaksi kutsutaan myös nk. kasuaalipuheita eli kirkollisiin toimituksiin kuuluvia puheita. Myös ne rakentuvat Raamatun tekstien varaan, mutta niissä tekstin avulla selitetään kyseessä olevaa tilannetta. Muuan suomalainen pappi on luonnehtinut hyvää sarnaa seuraavasti: "Hyvässä saarnassa on jotain uutta, jotain vanhaa, jotain varastettua ja jotain sinistä."
Saarna ortodoksisessa kirkossa
Saarna eli opetuspuhe ortodoksisessa kirkossa pidetään liturgiapalveluksessa. Saarnan pitää piispa tai pappi tai heidän hyväksymänsä henkilö. Saarna selittää luettua päivän evankeliumi- ja epistolatekstejä tai kyseisenä päivänä vietettävän juhlan aihetta. Tavallisimmin saarna pidetään evankeliumin lukemisen jälkeen.
Saarna muilla ryhmillä
Luterilaiseen perinteeseen kuuluu yleensä kirjoitettu saarna. Seurapuheet, jotka eivät tarkalleen ottaen ole saarnoja, ovat kuitenkin tyypillisesti vähemmän valmisteltuja. Ne nousevat jossain määrin käsillä olevasta tilanteesta. Vapaissa suunnissa saarna saattaa myös nousta käsillä olevasta tilanteesta, jolloin saarna on ennalta valmistelematon. Tätä tapahtuu kuitenkin harvoin, sillä usein vapaissa suunnissakin saarna on ennalta valmisteltu.
Kirjallisuutta
Luterilaiseen saarnaan perehdyttää Jari Jolkkosen, Simo Peuran ja Osmo Vatasen toimittama Saarnan käsikirja. Helsinki: Kirjapaja. 2001.