Kolmiolääke

Erilaisia kolmiolääkkeitä.

Stesolid - Suomen, Ruotsin ja Tanskan markkinoilla oleva diatsepaamivalmiste.

Kolmiolääkkeellä tarkoitetaan yleisesti lääkkeitä joiden pakkausten kyljissä on punainen varoituskolmio. Varoituskolmion tarkoitus on kertoa lääkkeen käyttäjälle sen aiheuttamasta keskushermostoa lamaavasta vaikutuksesta joka saattaa unettaa, aiheuttaa koordinaation ja arviointikyvyn heikkenemistä, tokkuraisuutta ja sekavuutta ja haitata autolla ajoa tai ylipäätään koneiden käyttöä. Tällä hetkellä vain viisi maata (Alankomaat, Ranska, Slovakia, Suomi ja Tanska) käyttää lääkepakkauksissa kuvasymboleita, jotka kertovat potilaille mahdollisista haittavaikutuksista ajokykyyn.

Kolmiolääkkeitä ovat esimerkiksi unilääkkeet ja voimakkaat rauhoittavat kuten barbituraatit, bentsodiatsepiinit, ja kaikki PKV-lääkkeet, jotka lain mukaan ovat varsinaisia huumausaineita. Näiden asianmukaista lääkinnällistä käyttöä ei kuitenkaan lasketa huumausainerikokseksi.

Huumekäytössä sana "kolmiolääke" tunnetaan myös yleisenä terminä päihdyttävistä lääkkeistä joita saatetaan ottaa joko sellaisenaan tai alkoholin kanssa sekaisin. Tunnetuimpia kolmiolääkkeitä päihdekäytössä on diatsepaami, jota liikkuu hyvin paljon katukaupassa ja on näin suosittu päihteenä. Se voi aiheuttaa voimakkaan fyysisen ja psyykkisen riippuvuuden kuten muutkin kolmiolääkkeet, ja riippuvuusriski kasvaa käytettäessä lääkettä pitkään.

Haittavaikutukset

Kolmiolääkkeet ovat yleensä reseptilääkkeitä eräitä matkapahoinvointi- ja nukahtamislääkkeitä lukuun ottamatta, ja niiden väärinkäyttö ja yliannostus voi olla hengenvaarallinen. Tämä johtuu yleensä kolmiolääkkeiden keskushermostoa lamaavasta vaikutuksesta ja yliannostus, erityisesti alkoholin kanssa otettuna, voi johtaa hengityslamaan ja kuolemaan.

Kolmiolääkkeiden väärinkäyttöön liittyy myös muita riskitekijöitä. Kuten esimerkiksi Zomig-migreenilääkkeen (kuvassa) väärinkäyttö ja yliannostus ei välttämättä ole hengenvaarallinen, mutta voi laukaista lähes poikkeuksetta äärimmäisen tuskallisen ja pitkäkestoisen migreenin. Myös muunlaiset voimakkaat särkylääkkeet, kuten esimerkiksi opioideihin kuuluva tramadoli ja kodeiini väärinkäytettynä suurina annoksina voi aiheuttaa tuskallista särkyä eri puolille kehoa. Tätä kutsutaan ns. "särkylääkesäryksi" johon särkylääkkeet eivät enää auta.

Myös huumaavien lihasrelaksanttien, kuten esimerkiksi karisoprodolin liiallinen käyttö voi johtaa tuskallisiin lihaskramppeihin joka kasvattaa fyysisen riippuvuuden riskiä.

Eräät kolmiolääkkeiksi luettavat psyykelääkkeet, neuroleptit, kuten esimerkiksi promatsiini voivat aiheuttaa hetkellisen psyykkisen mielihyvän ja rentoutumisen tunteen. Neuroleptit eivät kuitenkaan toimi samalla tavalla kuten esimerkiksi bentsodiatsepiinit tai barbituraatit, vaan vaikuttavat aivoihin eri tavalla ja aiheuttavat jo pieninä annoksina ko. lääkeaineeseen tottumattomalle, yliannostuksesta puhumattakaan, erittäin epämiellyttävän ja tuskallisen, sekavan olotilan, sietämättömän lihasheikkouden ja limakalvojen kuivumisen. Neuroleptien puoliintumisaika veriplasmassa on myös yleensä huomattavan pitkä, joten lääketokkurasta selviäminen saattaa pahimmillaan kestää päiviä.

Kolmiolääkkeitä

• barbituraatit
• bentsodiatsepiinit (Xanor, Diapam, Risolid, Insomin)
• hydroksitsiini (Atarax)
• orfenadriinisitraatti (Dolan)
• tsolmitriptaani (Zomig)
• promatsiini (Promazin)
• tramadoli (Tramal)
• metadoni (Dolmed)
• buprenorfiini (Temgesic, Subutex, Suboxone)
• morfiini (Dolcontin, Depolan, Duralgin, Oramorph, Morphin)
• kodeiini (Panacod, Paramax-Cod, Ardinex)
• karisoprodoli (Somadril Comp)
• tsolpideemi (Stilnoct)
• tsopikloni (Zopinox, Imovane)
• orfenadriini (Norflex, Dolan)
• titsanidiini (Sirdalud)