Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
merijään sulaminen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
'''Merijää''' on [[merivesi|meriveden]] pinnalle muodostuvaa [[jää]]tä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8 °C lämpötilassa johtuen [[meri]]en [[suola]]pitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa [[jäävuori]]sta, jotka ovat [[mannerjää]]stä tai [[jäätikkö|jäätiköistä]] mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä. |
'''Merijää''' on [[merivesi|meriveden]] pinnalle muodostuvaa [[jää]]tä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8 °C lämpötilassa johtuen [[meri]]en [[suola]]pitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa [[jäävuori]]sta, jotka ovat [[mannerjää]]stä tai [[jäätikkö|jäätiköistä]] mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä. |
||
Merijää voi olla kiinni mantereessa tai ajelehtia vapaana. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys [[ilmasto]]n kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. |
Merijää voi olla kiinni mantereessa ([[kiintojää]]) tai ajelehtia vapaana ([[ajojää]]). Tuulen ajama merijää voi kasautua useita kymmeniä metrejä paksuiksi [[ahtojää]]valleiksi. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys [[ilmasto]]n kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Merijään muodostuminen on ratkaisevan tärkeää myös maailman valtamerien [[termohaliinikierto|termohaliinikierrolle]], sillä muodostuessaan jää hylkii suolaa. Tämän vuoksi valtameren pintavesi muuttuu jään muodostumisalueilla raskaammaksi ja vajoaa. Merijää ei kuitenkaan ole täysin suolatonta, vaan jään sisään jää suolataskuja. |
||
Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3 mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.<ref> |
Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3 mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.<ref> |
Versio 20. marraskuuta 2007 kello 00.07
Merijää on meriveden pinnalle muodostuvaa jäätä. Merijää muodostuu yleensä noin –1.8 °C lämpötilassa johtuen merien suolapitoisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa jäävuorista, jotka ovat mannerjäästä tai jäätiköistä mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.
Merijää voi olla kiinni mantereessa (kiintojää) tai ajelehtia vapaana (ajojää). Tuulen ajama merijää voi kasautua useita kymmeniä metrejä paksuiksi ahtojäävalleiksi. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys ilmaston kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Merijään muodostuminen on ratkaisevan tärkeää myös maailman valtamerien termohaliinikierrolle, sillä muodostuessaan jää hylkii suolaa. Tämän vuoksi valtameren pintavesi muuttuu jään muodostumisalueilla raskaammaksi ja vajoaa. Merijää ei kuitenkaan ole täysin suolatonta, vaan jään sisään jää suolataskuja.
Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä 2–3 mm pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.[2]
Merijää on sulanut ilmaston lämpenemisen johdosta ja sulamisen odotetaan jatkuvan. Arktisen alueen meren jää saavutti alimman koskaan mitatun tasonsa kesällä 2007. Sitä ennen arktinen merijää oli vähimmillään vuonna 2005.[3] Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA laskelmoi, että merijää hupenee 46 % vuoden 1955 tasoista vuoteen 2055 mennessä.[4]
Lähteet
- ↑ The Cryosphere Today arctic.atmos.uiuc.edu. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Peter Wadhams: How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? 1. tammikuuta 2003. NOAA. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Merijää sulaa ennätystahtiin 21. syyskuuta 2007. YLE. Viitattu 21. syyskuuta 2007.
- ↑ Sea Ice Effects Visualization 26. tammikuuta 2007. NOAA. Viitattu 21. syyskuuta 2007.