Ero sivun ”Paavo Heininen” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: es:Paavo Heininen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
Heininen on ollut yksi suomalaisen musiikin keskeisimmistä modernisteista. Hänen tuotantonsa jaetaan — ehkä hieman suoraviivaisesti — yleensä kahteen tyylikauteen: [[dodekafonia|dodekafoniseen]] (n. [[1957]]–[[1975]]) ja jälkisarjalliseen ([[1976]]–). Heiniseen on alusta lähtien lyöty tietynlaista Suomen musiikin "kauhukakaran" leimaa. Monet hänen teoksensa ovat modernistisuutensa ja esitysteknisen haastavuutensa vuoksi saaneet odottaa kauankin esityksiään. Tässä mielessä Heinisen kohtalotoverina voidaan pitää hänen opettajaansa Aarre Merikantoa. |
Heininen on ollut yksi suomalaisen musiikin keskeisimmistä modernisteista. Hänen tuotantonsa jaetaan — ehkä hieman suoraviivaisesti — yleensä kahteen tyylikauteen: [[dodekafonia|dodekafoniseen]] (n. [[1957]]–[[1975]]) ja jälkisarjalliseen ([[1976]]–). Heiniseen on alusta lähtien lyöty tietynlaista Suomen musiikin "kauhukakaran" leimaa. Monet hänen teoksensa ovat modernistisuutensa ja esitysteknisen haastavuutensa vuoksi saaneet odottaa kauankin esityksiään. Tässä mielessä Heinisen kohtalotoverina voidaan pitää hänen opettajaansa Aarre Merikantoa. |
||
Paavo Heininen on toiminut sävellyksen opettajana Sibelius-Akatemiassa, ja hän on siten ollut mukana kasvattamassa merkittävää säveltäjäsukupolvea. Hänen oppilaisiinsa lukeutuvat mm. [[Magnus Lindberg]] |
Paavo Heininen on toiminut sävellyksen opettajana Sibelius-Akatemiassa, ja hän on siten ollut mukana kasvattamassa merkittävää säveltäjäsukupolvea. Hänen oppilaisiinsa lukeutuvat mm. [[Magnus Lindberg]], [[Kaija Saariaho]] ja [[Esa-Pekka Salonen]]. |
||
Heininen tunnetaan myös erinomaisena pianistina, ja hän onkin soittanut useiden pianoteostensa kantaesitykset. Pianosonaatin ''Poesia squillante ed incandescente'' ("Hehkuva ja helisevä runoelma") pelkkä nimi kertoo jotain olennaista Heinisen kirjoittamasta pianotyylistä. |
Heininen tunnetaan myös erinomaisena pianistina, ja hän onkin soittanut useiden pianoteostensa kantaesitykset. Pianosonaatin ''Poesia squillante ed incandescente'' ("Hehkuva ja helisevä runoelma") pelkkä nimi kertoo jotain olennaista Heinisen kirjoittamasta pianotyylistä. |
||
Versio 14. heinäkuuta 2007 kello 12.07
Paavo Heininen (s. 13. tammikuuta 1938, Helsinki) on suomalainen säveltäjä ja pianisti.
Heininen opiskeli musiikkitiedettä Helsingin yliopistossa sekä pianonsoittoa ja sävellystä Sibelius-Akatemiassa. Sävellystä hänelle opettivat Aarre Merikanto, Einojuhani Rautavaara, Einar Englund ja Joonas Kokkonen. Hän jatkoi opintojaan Kölnissä ja New Yorkin arvostetussa Juilliard School of Musicissa.
Heininen on ollut yksi suomalaisen musiikin keskeisimmistä modernisteista. Hänen tuotantonsa jaetaan — ehkä hieman suoraviivaisesti — yleensä kahteen tyylikauteen: dodekafoniseen (n. 1957–1975) ja jälkisarjalliseen (1976–). Heiniseen on alusta lähtien lyöty tietynlaista Suomen musiikin "kauhukakaran" leimaa. Monet hänen teoksensa ovat modernistisuutensa ja esitysteknisen haastavuutensa vuoksi saaneet odottaa kauankin esityksiään. Tässä mielessä Heinisen kohtalotoverina voidaan pitää hänen opettajaansa Aarre Merikantoa.
Paavo Heininen on toiminut sävellyksen opettajana Sibelius-Akatemiassa, ja hän on siten ollut mukana kasvattamassa merkittävää säveltäjäsukupolvea. Hänen oppilaisiinsa lukeutuvat mm. Magnus Lindberg, Kaija Saariaho ja Esa-Pekka Salonen.
Heininen tunnetaan myös erinomaisena pianistina, ja hän onkin soittanut useiden pianoteostensa kantaesitykset. Pianosonaatin Poesia squillante ed incandescente ("Hehkuva ja helisevä runoelma") pelkkä nimi kertoo jotain olennaista Heinisen kirjoittamasta pianotyylistä.
Heinisen tuotannon keskeisiä teoksia ovat 5 sinfoniaa, 4 pianokonserttoa, konsertto alttosaksofonille ja orkesterille, viulukonsertto, sellokonsertto, Adagio ("konsertto orkesterille variaatioiden muodossa"), Poesia squillante ed incandescente, jousikvintetto, ...tyttöjen kävely ruusulehdossa... jousiorkesterille sekä oopperat Silkkirumpu ja Veitsi.