Ero sivun ”Kirkolliskokous” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Aluksi piispainkokous kokoontui viiden vuoden välein. Vuodesta 1974 lähtien kirkolliskokous on kokoontunut vuosittain. |
Aluksi piispainkokous kokoontui viiden vuoden välein. Vuodesta 1974 lähtien kirkolliskokous on kokoontunut vuosittain. |
||
Kirkolliskokouksen jäseniä ovat 64 valittua maallikkoa ja 32 valittua pappia, [[piispa]]t, [[kenttäpiispa]] ja valtioneuvoston edustaja. |
Kirkolliskokouksen jäseniä ovat 64 valittua maallikkoa ja 32 valittua pappia, [[piispa]]t, [[kenttäpiispa]] ja Saamelaiskäräjien sekä valtioneuvoston edustaja. Kaikkien kirkolliskokousedustajien on oltava evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, siis myös Saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajien. |
||
Kirkkolain 20 luvun 7 §:n mukaan kirkolliskokouksen tehtävänä on |
Kirkkolain 20 luvun 7 §:n mukaan kirkolliskokouksen tehtävänä on |
||
Versio 21. tammikuuta 2007 kello 01.34
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin, joka päättää kirkon opista. Klassisesti kirkolliskokous on muodostunut tietyn alueen piispoista. Kirkolliskokoukset ovat voineet olla alueellisia tai ekumeenisia.
Ekumeenisiksi kirkolliskokouksiksi kutsutaan seitsemää kirkon opista päättänyttä kirkolliskokousta, joiden päätökset on kirkossa yleisesti tunnustettu sitoviksi. Kyseiset kirkolliskokoukset ovat ohjeellisia erityisesti ortodoksiselle ja katoliselle kirkolle. Katolinen kirkko tunnustaa ekumeenisiksi myös näiden kirkolliskokouksen jälkeen pidettyjä kirkolliskokouksia, kaikkiaan 21 kirkolliskokousta. Protestanttisista kirkoista erityisesti luterilaiset ja anglikaaniset kirkot pitävät seitsemän ekumeenisen kirkolliskokouksen päättämiä asioita tosiasiassa arvossa, vaikkakaan eivät muodollisesti ole tehneet päätöstä niiden auktoriteetista. Nämä kirkot hyväksyvät mm. kokouksissa päätetyt asiat kolminaisuudesta ja kristuksen kahdesta luonnosta. Niiden ei kuitenkaan katsota olevan opillisissa asioissa arvovaltaisia yli Raamatun.
Luterilainen kirkko
Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Kirkolliskokous perustettiin vuoden 1869 Schaumanin kirkkolaissa. Sen maallikoista, papeista ja piispoista muodostuva rakenne on peräisin tältä ajalta. Kirkolliskokous kokoontui ensimmäisen kerran 1876.
Aluksi piispainkokous kokoontui viiden vuoden välein. Vuodesta 1974 lähtien kirkolliskokous on kokoontunut vuosittain.
Kirkolliskokouksen jäseniä ovat 64 valittua maallikkoa ja 32 valittua pappia, piispat, kenttäpiispa ja Saamelaiskäräjien sekä valtioneuvoston edustaja. Kaikkien kirkolliskokousedustajien on oltava evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, siis myös Saamelaiskäräjien ja valtioneuvoston edustajien.
Kirkkolain 20 luvun 7 §:n mukaan kirkolliskokouksen tehtävänä on
- tehdä esitys kirkkolain muutokseksi
- hyväksyä kirkkojärjestys
- hyväksyä kirkon vaalijärjestys
- hyväksyä ja määrätä käyttöön otettavaksi raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja, kirkkokäsikirja ja messusävelmistö
- käsitellä kysymyksiä, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia tai niihin pohjautuvia periaatteellisia kannanottoja, sekä ryhtyä toimenpiteisiin niiden johdosta
- antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja lausua toivomuksia valtioneuvostolle kysymyksistä, jotka koskevat kirkon suhdetta valtioon tai toisiin Suomessa oleviin uskontokuntiin, avioliittoa ja perhettä, ihmisoikeuksia, toimeentuloa ja sosiaaliturvaa, uskonnonopetusta ja koulukasvatusta, valaa ja muita senkaltaisista asioista annettavia säädöksiä, sekä kirkollisverotuksen perusteita ja kirkon palveluksessa olevien palkkaa, eläkkeitä tai muita taloudellisia etuja
- antaa tarkempia määräyksiä kirkkolain ja kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta
- päättää hiippakunnan perustamisesta, sen rajojen muuttamisesta tai hiippakunnan lakkauttamisesta
- päättää kirkon suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa;
- perustaa ja lakkauttaa arkkipiispan, piispojen sekä kirkkoneuvosten virat ja valita ja vapauttaa kirkkoneuvokset sekä kirkkohallituksen jäsenet
- vahvistaa kirkon keskusrahaston talousarvio ja päättää, kuinka paljon seurakuntien on vuosittain maksettava kirkon keskusrahastoon;
- tarkastuttaa kirkon keskusrahaston ja muiden kirkkohallituksen sekä hiippakuntien viranomaisten hoidossa olevien rahastojen ja muiden varojen tilit ja hallinto, vahvistaa niiden tilinpäätökset ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä
- käsitellä kirkon keskusrahaston toiminta- ja taloussuunnitelma sekä kirkkohallituksen ja sopimusvaltuuskunnan kertomukset; sekä
Kirkolliskokous ei luterilaisessa kirkossa päätä kirkon opista, koska kirkon oppi ja tunnustus on annettu. Kirkolliskokous voi käsitellä kysymyksiä, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia kannanottoja.
Ortodoksinen kirkko
Kirkolliskokous on Suomen ortodoksisen kirkkokunnan ylin päättävä elin lukuun ottamatta kanonisia asioita.