Ero sivun ”Mendelevium” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: jbo:jinmrmendelevi |
Kyllä alkuaineen latinankielinen nimikin kannattaa mainita (vaikka se josku saattaa ollakin sama), koska se on sen yleismaallinen nimi ja siitä on tullut sen kemiallinen merkki. |
||
Rivi 42: | Rivi 42: | ||
}} |
}} |
||
'''Mendelevium''' on [[alkuaine]], jonka |
'''Mendelevium''' ({{k-la|''mendelevium''}}) on [[alkuaine]], jonka [[kemiallinen merkki]] on '''Md''' ja [[järjestysluku (kemia)|järjestysluku]] 101. Se on [[metalli]]nen, [[aktinoidi|aktinoideihin]] kuuluva aine. [[radioaktiivisuus|Radioaktiivisuutensa]] ja matalan [[puoliintumisaika|puoliintumisaikansa]] takia se on [[synteettinen alkuaine]], jota ei lyödy luonnosta. Sitä voidaan valmistaa pommittamalla [[einsteinium]]ia [[alfahiukkanen|alfahiukkasilla]]. Nimensä se sai venäläisen kemistin [[Dmitri Mendelejev]]in mukaan. |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
Ensimmäisenä mendeleviumia syntetisoi vuonna [[1955]] [[Albert Ghiorso]] ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat lisäksi [[Glenn T. Seaborg]], [[Bernard Harvey]] ja [[Greg Choppin]]. He valmistivat [[isotooppi]]a Md-256 (puoliintumisaika 76 minuuttia) atomi kerrallaan pommittamalla [[einsteinium|Es]]-253-kohdetta alfahiukkasilla. Pommitus tehtiin [[Berkeley Radiation Laboratory]]ssä 60 tuuman [[syklotroni]]lla. Mendelevium oli yhdeksäs syntetisoitu [[transuraani]]nen alkuaine. |
Ensimmäisenä mendeleviumia syntetisoi vuonna [[1955]] [[Albert Ghiorso]] ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat lisäksi [[Glenn T. Seaborg]], [[Bernard Harvey]] ja [[Greg Choppin]]. He valmistivat [[isotooppi]]a Md-256 (puoliintumisaika 76 minuuttia) atomi kerrallaan pommittamalla [[einsteinium|Es]]-253-kohdetta alfahiukkasilla. Pommitus tehtiin [[Berkeley Radiation Laboratory]]ssä 60 tuuman [[syklotroni]]lla. Mendelevium oli yhdeksäs syntetisoitu [[transuraani]]nen alkuaine. |
||
Versio 13. tammikuuta 2007 kello 13.35
| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Mendelevium | ||||
Tunnus | Md | ||||
Järjestysluku | 101 | ||||
Luokka | aktinoidi | ||||
Lohko | f | ||||
Ryhmä | |||||
Jakso | 7 | ||||
Väri | tuntematon, mahdollisesti hopean valkoinen tai metallisen harmaa | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1955, Albert Ghiorson ryhmä | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | |||||
Orbitaalirakenne | [Rn] 5f137s2 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 31, 8, 2 | ||||
Hapetusluvut | +3, +2 | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 1100 K (827 °C) | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,3 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | luotettavaa dataa ei saatavissa kJ/(kg K)
| ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Mendelevium (lat. 'mendelevium') on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Md ja järjestysluku 101. Se on metallinen, aktinoideihin kuuluva aine. Radioaktiivisuutensa ja matalan puoliintumisaikansa takia se on synteettinen alkuaine, jota ei lyödy luonnosta. Sitä voidaan valmistaa pommittamalla einsteiniumia alfahiukkasilla. Nimensä se sai venäläisen kemistin Dmitri Mendelejevin mukaan.
Historia
Ensimmäisenä mendeleviumia syntetisoi vuonna 1955 Albert Ghiorso ryhmänsä kanssa, johon kuuluivat lisäksi Glenn T. Seaborg, Bernard Harvey ja Greg Choppin. He valmistivat isotooppia Md-256 (puoliintumisaika 76 minuuttia) atomi kerrallaan pommittamalla Es-253-kohdetta alfahiukkasilla. Pommitus tehtiin Berkeley Radiation Laboratoryssä 60 tuuman syklotronilla. Mendelevium oli yhdeksäs syntetisoitu transuraaninen alkuaine.