Dmitri Mendelejev

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dmitri Mendelejev
Дми́трий Ива́нович Менделе́ев (Dmitri Ivanovitš Mendelejev)
Дмитрий Иванович Менделеев 4.gif
Syntynyt 8. helmikuuta (27. tammikuuta) 1834
Tobolsk, Siperia, Venäjän keisarikunta
Kuollut 2. helmikuuta (20. tammikuuta) 1907
Pietari, Venäjän keisarikunta
Asuinpaikka Venäjän keisarikunta
Saksan keisarikunta
Kansallisuus venäläinen
Tutkimusala Kemia
Instituutti Pietarin yliopisto
Heidelbergin yliopisto
Tutkinnot Simferopolin lukio nro. 1 (maisteri)
Tunnetuimmat työt jaksollinen järjestelmä
Tunnustukset Copley-mitali (1905)

Dmitri Ivanovitš Mendelejev (ven. Дми́трий Ива́нович Менделеев,, ru-Dmitri_Mendeleev.ogg kuuntele ääntäminen venäjäksi (ohje), 8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1834 Tobolsk2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten jaksollisen järjestelmän luojana. Mendelejev jätti piirtämäänsä jaksolliseen järjestelmään aukkoja uusien alkuaineiden varalta. Hän osasi jopa ennustaa joidenkin alkuaineiden ominaisuuksia järjestelmänsä avulla.[1]

Mendelejeviä aiemmin jaksollisen järjestelmän oli keksinyt myös Julius Lothar Meyer. Mendelejev teki löytönsä kuitenkin riippumatta Meyeristä, mutta jättämiensä aukkojen ansiosta Mendelejevin versio oli täsmällisempi. Hän oli jaksollisesta järjestelmästä niin hyvin selvillä, että pystyi kertomaan siitä puuttuvien, kolmen alkuaineen (skandium, gallium, germanium)[1] ominaisuudet täydellisesti jopa väriä myöten.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilja Repin, Dmitri Mendelejev, 1885.

Mendelejev oli Ivan Pavlovitš Mendelejevin ja Maria Dmitrijevna Mendelejevan (o.s. Korniljeva) neljästoista lapsi. Hän syntyi siperialaisessa Tobolskin kaupungissa. Isänsä kuoleman jälkeen 14-vuotias Mendelejev meni Tobolskin lukioon, jossa hänen isänsä oli ollut rehtorina. Vuonna 1849 Mendelejevin perhe muutti Pietariin. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa vuodesta 1850. Hän kärsi tuberkuloosista, ja sairaus pakotti hänet muuttamaan Krimille, Mustanmeren rannalle, vuonna 1855.[2] Siellä hänestä tuli paikallisen lukion luonnontieteen pääopettaja. Mendelejev muutti takaisin Pietariin vuonna 1856.

Vuosina 1859–1861 Mendelejev työskenteli Pariisissa. Heidelbergissa, Saksassa, hän työskenteli muun muassa Gustav Kirchhoffin kanssa. Vuonna 1861 hän palasi Venäjälle. Hänestä tuli Pietarin yliopiston Kemian ja teknologian instituutin professori. Samana vuonna hän meni Feozva Nikititšna Leštševan kanssa naimisiin, ja heille syntyi kolme lasta. Avioliitto kuitenkin purkautui. Myöhemmin hän nai Anna Ivanovna Popovan, ja heille syntyi neljä lasta, joista yhdestä, Ljubov-tyttärestä, tuli myöhemmin kuuluisan venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin vaimo.

Mendelejev auttoi rakentamaan Venäjän ensimmäisen öljynjalostamon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hudson, John: Suurin tiede. Kemian historia, s. 197–204. (The History of Chemistry, 1993.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House, 1995. ISBN 951-884-171-3.
  2. Dmitri Mendeleev Biography Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  3. Prominent Russians: Dmitry Mendeleev Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Strathern, Paul: Mendelejevin uni. Puuttuvien alkuaineiden etsintä. (Mendeleyev’s Dream: The Quest for the Elements, 2000.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-62-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]