Dmitri Mendelejev

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Dmitri Mendelejev
Дми́трий Ива́нович Менделе́ев (Dmitri Ivanovitš Mendelejev)
Дмитрий Иванович Менделеев 4.gif
Syntynyt 8. helmikuuta (27. tammikuuta) 1834
Tobolsk, Siperia, Venäjän keisarikunta
Kuollut 2. helmikuuta (20. tammikuuta) 1907
Pietari, Venäjän keisarikunta
Asuinpaikka Venäjän lippu Venäjän keisarikunta
Flag of the German Empire.svg Saksan keisarikunta
Kansallisuus Venäjän lippu Venäläinen
Tutkimusala Kemia
Instituutti Pietarin yliopisto
Heidelbergin yliopisto
Tutkinnot Simferopolin lukio nro. 1 (maisteri)
Tunnetuimmat työt Jaksollinen järjestelmä
Tunnustukset Copley-mitali (1905)

Dmitri Ivanovitš Mendelejev (ven. Дми́трий Ива́нович Медве́дев,, ru-Dmitri_Mendeleev.ogg kuuntele ääntäminen venäjäksi (ohje), 8. helmikuuta (J: 27. tammikuuta) 1834 Tobolsk2. helmikuuta (J: 20. tammikuuta) 1907 Pietari) oli venäläinen kemisti, joka tunnetaan parhaiten jaksollisen järjestelmän luojana. Mendelejev jätti piirtämäänsä jaksolliseen järjestelmään aukkoja uusien alkuaineiden varalta. Hän osasi jopa ennustaa joidenkin alkuaineiden ominaisuuksia järjestelmänsä avulla.[1]

Mendelejeviä aiemmin jaksollisen järjestelmän oli keksinyt myös Julius Lothar Meyer. Mendelejev teki löytönsä kuitenkin riippumatta Meyeristä, mutta jättämiensä aukkojen ansiosta Mendelejevin versio oli täsmällisempi. Hän oli jaksollisesta järjestelmästä niin hyvin selvillä, että pystyi kertomaan siitä puuttuvien, kolmen alkuaineen (skandium, gallium, germanium)[1] ominaisuudet täydellisesti jopa väriä myöten. Germaniumin löytyessä löytäjä ilmoitti Mendelejevin erehtyneen osittain, mutta tämä totesi tyynesti, että alkuaine pitäisi punnita uudelleen ja tutkia kunnolla.lähde? Loppujen lopuksi hän oli täysin oikeassa.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilja Repin:Dmitri Mendelejev, 1885

Mendelejev oli Ivan Pavlovitš Mendelejevin ja Maria Dmitrijevna Mendelejevan (o.s. Korniljeva) neljästoista lapsi. Hän syntyi siperialaisessa Tobolskin kaupungissa. 14-vuotiaana Mendelejev – isänsä kuoleman jälkeen – meni Tobolskin lukioon, jossa hänen isänsä oli ollut rehtorina. Vuonna 1849 Mendelejevin perhe muutti Pietariin. Hän opiskeli Pietarin yliopistossa vuodesta 1850. Hän kärsi tuberkuloosista, ja sairaus pakotti hänet muuttamaan Krimille, Mustanmeren rannalle, vuonna 1855.[2] Siellä hänestä tuli paikallisen lukion luonnontieteen pääopettaja. Mendelejev muutti takaisin Pietariin vuonna 1856.

Vuosina 18591861 Mendelejev työskenteli Pariisissa. Heidelbergissa, Saksassa, hän työskenteli muun muassa Gustav Robert Kirchhoffin kanssa. Vuonna 1861 hän palasi Venäjälle. Hänestä tuli Pietarin yliopiston Kemian ja teknologian instituutin professori. Samana vuonna hän meni Feozva Nikititšna Leštševan kanssa naimisiin, ja heille syntyi kolme lasta. Avioliitto kuitenkin purkautui. Myöhemmin hän nai Anna Ivanovna Popovan, ja heille syntyi neljä lasta, joista yhdestä, Ljubov-tyttärestä, tuli myöhemmin kuuluisan venäläisen runoilijan Aleksandr Blokin vaimo.

Mendelejev työskenteli kemian parissa muun muassa vodkan patentoimisessa. Hän auttoi rakentamaan Venäjän ensimmäisen öljynjalostamon. [3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b John Hudson: Suurin tiede - kemian historiaa, s. 1997-204. Suom. Kimmo Pietiläinen. Art House, 2002. ISBN 951-884-346-5.
  2. Dmitri Mendeleev Biography Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)
  3. Prominent Russians: Dmitry Mendeleev Viitattu 6.4.2014. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Strathern, Paul: Mendelejevin uni: Puuttuvien alkuaineiden etsintä. (Mendeleyev’s dream: The quest for the elements, 2000.) Suomentanut Juha Pietiläinen. Helsinki: Terra Cognita, 2004. ISBN 952-5202-62-3.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]