Ero sivun ”Plagioklaasi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
ei Suomen w
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 8: Rivi 8:
| molekyylipaino = 270,77 g/mol
| molekyylipaino = 270,77 g/mol
| väri = valkoinen, vaalean harmaa
| väri = valkoinen, vaalean harmaa
| asu = kiteinen, rakeine
| asu = kiteinen, rakeinen
| kidejärjestelmä = trikliininen
| kidejärjestelmä = trikliininen
| kaksostus =
| kaksostus = kaksostusviiruja lohkopinnoilla
| lohkeavuus = hyvä
| lohkeavuus = etevä kahteen suuntaan
| murros = simpukka, rosoinen murros
| murros = simpukka, rosoinen murros
| taottauus = murenee taottaessa
| taottauus = murenee taottaessa
Rivi 37: Rivi 37:
}}
}}


'''Plagioklaasi''' on [[maasälpä]]laji ja yleisimpiä Suomen [[mineraali|kivimineraaleista]]. Sen [[kovuus]] on Mohsin asteikolla 6 ja [[ominaispaino]] 2,6–2,7. Plagioklaasi on läpikuultavaa, väriltään usein harmaata, ja siinä on lasimainen pintakiilto. Plagioklaasia on myös [[korukivi|korukivenä]] tunnettu sinihohtoinen [[spektroliitti]].
'''Plagioklaasi''' on [[maasälpä]]laji ja yleisimpiä Suomen [[mineraali|kivimineraaleista]]. Sen [[kovuus]] on Mohsin asteikolla 6 ja [[ominaispaino]] 2,6–2,7. Plagioklaasi on läpikuultavaa, väriltään usein harmaata, ja siinä on lasimainen pintakiilto. Plagioklaasia on myös [[korukivi|korukivenä]] tunnettu sinihohtoinen [[labradoriitti]] ja sen monivärinen muunnos [[spektroliitti]].


Plagioklaasi muodostuu ohuista lamelleista ja lohkeaa etevästi kahteen suuntaan. Lohkopinnat kiiltävät lasimaisesti ja niiden välinen kulma on hieman 90 astetta pienempi, mistä mineraalin nimi on johdettu (kreik. oligos + klasis, ”vinosti lohkeava”). Toinen helposti havaittava tuntomerkki on lohkopinnan kaksostusviirut eli samansuuntaiset mikroskooppiset urat, jotka taittavat valoa eri suuntiin ja näkyvät kapeina viiruina.
Mineraali muodostuu kapeista lamelleista. Lasimaisella lohkopinnalla näkyy läheltä katsottaessa ohuita samansuuntaisia uria, jotka aiheutuvat valon heijastumisesta joka toisesta lamellista.


== Plagioklaasit ==
== Plagioklaasit ==
Rivi 80: Rivi 80:


<gallery>
<gallery>
Kuva:Labradorite1.jpg|Labradoriitti
Kuva:Labradorite1.jpg|Kiillotettua labradoriittia
File:Labrador, spektrolit - Finlandia..jpg|Spektroliittia raakakivenä
Kuva:Plagioklas1.jpg|Mikroskooppikuva plagioklaasista
Kuva:Plagioklas1.jpg|Mikroskooppikuva plagioklaasikiteen ohutsiivunäytteestä polarisoidussa valossa
Kuva:PlagioclaseFeldsparUSGOV.jpg|Plagioklaasi
Kuva:PlagioclaseFeldsparUSGOV.jpg|Plagioklaasikappale
</gallery>
</gallery>


Versio 11. elokuuta 2022 kello 12.25

 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Tarkennus: Osittain lähteetön

Plagioklaasi
Plagioklaasia
Plagioklaasia
Luokka Mineraali
Kemialliset ominaisuudet
Kemiallinen kaava (Na,Ca)(Si,Al)4O8
Molekyylipaino 270,77 g/mol
Fysikaaliset ominaisuudet
Väri valkoinen, vaalean harmaa
Asu kiteinen, rakeinen
Kidejärjestelmä trikliininen
Kaksostus kaksostusviiruja lohkopinnoilla
Lohkeavuus etevä kahteen suuntaan
Murros simpukka, rosoinen murros
Kovuus Mohsin asteikolla 6
Ominaispaino 2,61–2,77
Tiheys vaihtelee koostumuksen mukaan
Optiset ominaisuudet
Optiset ominaisuudet vaihtelee koostumuksen mukaan
Kiilto lasikiilto
Viiru valkoinen
Läpinäkyvyys läpikuultava tai läpinäkyvä
Lähteet

[1][2][3]

Plagioklaasi on maasälpälaji ja yleisimpiä Suomen kivimineraaleista. Sen kovuus on Mohsin asteikolla 6 ja ominaispaino 2,6–2,7. Plagioklaasi on läpikuultavaa, väriltään usein harmaata, ja siinä on lasimainen pintakiilto. Plagioklaasia on myös korukivenä tunnettu sinihohtoinen labradoriitti ja sen monivärinen muunnos spektroliitti.

Plagioklaasi muodostuu ohuista lamelleista ja lohkeaa etevästi kahteen suuntaan. Lohkopinnat kiiltävät lasimaisesti ja niiden välinen kulma on hieman 90 astetta pienempi, mistä mineraalin nimi on johdettu (kreik. oligos + klasis, ”vinosti lohkeava”). Toinen helposti havaittava tuntomerkki on lohkopinnan kaksostusviirut eli samansuuntaiset mikroskooppiset urat, jotka taittavat valoa eri suuntiin ja näkyvät kapeina viiruina.

Plagioklaasit

Plagioklaasi on albiitin (NaAlSi3O8) ja anortiitin (CaAl2Si2O8) muodostama seossarja. Taulukossa plagioklaaseista käytettyjä seossuhteesta riippuvia nimityksiä.[4]

Plagioklaasit
Nimi % NaAlSi3O8(%Albiitti) % CaAl2Si2O8(%Anortiitti)
Albiitti 100–90 0–10
Oligoklaasi 90–70 10–30
Andesiini 70–50 30–50
Labradoriitti 50–30 50–70
Bytowniitti 30–10 70–90
Anortiitti 10–0 90–100

Kuvia plagioklaasista

  • Kiillotettua labradoriittia
    Kiillotettua labradoriittia
  • Spektroliittia raakakivenä
    Spektroliittia raakakivenä
  • Mikroskooppikuva plagioklaasikiteen ohutsiivunäytteestä polarisoidussa valossa
    Mikroskooppikuva plagioklaasikiteen ohutsiivunäytteestä polarisoidussa valossa
  • Plagioklaasikappale
    Plagioklaasikappale

Lähteet

  1. ↑ Mindat.org
  2. ↑ Webmineral
  3. ↑ Jones, Adrian: Kivet, s. 93. Printing Express Ltd, Hongkong 2006: Werner Söderström Oy, 2006. ISBN 951-0-31579-6. Suomi
  4. ↑ Kiviopas

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta plagioklaasi.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Plagioklaasi&oldid=20703174”