Ero sivun ”Merijää” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätään malline:commonscat Aiheesta muualla -osioon |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
{{ Verkkoviite | Tekijä = Peter Wadhams | Nimeke = How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? | Osoite = http://www.arctic.noaa.gov/essay_wadhams.html | Ajankohta = 1. tammikuuta 2003 | Julkaisija = NOAA | Luettu = 21. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
{{ Verkkoviite | Tekijä = Peter Wadhams | Nimeke = How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? | Osoite = http://www.arctic.noaa.gov/essay_wadhams.html | Ajankohta = 1. tammikuuta 2003 | Julkaisija = NOAA | Luettu = 21. heinäkuuta 2007 | Kieli = {{en}} }}</ref> |
||
Merijää on sulanut [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] johdosta ja sulamisen odotetaan jatkuvan. [[Arktis]]en alueen meren jää saavutti alimman koskaan mitatun tasonsa kesällä 2007. Sitä ennen arktinen merijää oli vähimmillään vuonna 2005.<ref> |
Merijää on sulanut [[ilmaston lämpeneminen|ilmaston lämpenemisen]] johdosta ja sulamisen odotetaan jatkuvan. [[Arktis]]en alueen meren jää saavutti alimman koskaan mitatun tasonsa kesällä 2007. Sitä ennen arktinen merijää oli vähimmillään vuonna 2005.<ref> {{ Verkkoviite | Osoite = http://www.yle.fi/uutiset/ymparisto/id70340.html | Nimeke = Merijää sulaa ennätystahtiin | Ajankohta = 21. syyskuuta 2007 | Julkaisija = YLE | Viitattu = 21. syyskuuta 2007 }}</ref> |
||
Uusia ennätyksiä on tehty lähes vuosittain. Vuonna 2020 arktisen merijään pinta-ala oli jo 1,12 miljoonaa neliökilometriä alle vuosien 1981–2010 keskiarvon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-8772242 | Nimeke = Arktisilla alueilla taas ennätysvähän merijäätä | Tekijä = | Ajankohta = 2020 | Julkaisu = Yle | Viitattu = 27.12.2021 }}</ref> |
|||
[[NOAA|Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA]] laskee, että merijää hupenee 46 % vuoden 1955 tasoista vuoteen 2055 mennessä.<ref> |
|||
{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.gfdl.noaa.gov/products/vis/gallery/climate_prediction/seaice_prev.html | Nimeke = Sea Ice Effects Visualization | Ajankohta = 26. tammikuuta 2007 | | Julkaisija = NOAA | Viitattu = 21. syyskuuta 2007 }}</ref> |
{{ Verkkoviite | Osoite = http://www.gfdl.noaa.gov/products/vis/gallery/climate_prediction/seaice_prev.html | Nimeke = Sea Ice Effects Visualization | Ajankohta = 26. tammikuuta 2007 | | Julkaisija = NOAA | Viitattu = 21. syyskuuta 2007 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
{{Viitteet}} |
|||
<references /> |
|||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
{{commonscat}} |
{{commonscat}} |
||
Nykyinen versio 27. joulukuuta 2021 kello 13.35
Merijää on meriveden pinnalle muodostuvaa jäätä. Merijää muodostuu yleensä noin −1,8 °C:n lämpötilassa johtuen merien suolaisuudesta, joka madaltaa jäätymispistettä. Merijää eroaa jäävuorista, jotka ovat mannerjäästä tai jäätiköistä mereen irronneita lohkareita. Jäävuoret muodostuvat pakkautuneesta lumesta ja koostuvat siten suolattomasta vedestä.
Merijää voi olla kiinni mantereessa (kiintojää) tai ajelehtia vapaana (ajojää). Tuulen ja merivirtojen ajamana merijää voi, varsinkin pohjoisella napamerellä, kasautua kymmeniä metrejä paksuiksi ahtojäävalleiksi. Merijään muodostumisella ja sulamisella voi olla suuri merkitys ilmaston kannalta, sillä suuria määriä merivettä voi siirtyä merijäänä paikasta toiseen tavalla, jolla merivesi ei nestemäisenä kulkeudu. Merijään muodostuminen on ratkaisevan tärkeää myös maailman valtamerien termohaliinikierrolle, sillä muodostuessaan jää hylkii suolaa. Tämän vuoksi valtameren pintavesi muuttuu jään muodostumisalueilla raskaammaksi ja vajoaa. Merijää ei kuitenkaan ole täysin suolatonta, vaan jään sisään jää suolataskuja.
Tyynessä vedessä merijää muodostuu aluksi yksittäisinä, 2–3 mm kokoisina pyöreinä kiekkoina veden pinnalle. Kasvaessaan kiekkomainen muoto muuttuu kulmikkaaksi ja merijääkappaleet jäätyvät yhteen. Näin muodostuva merijäälautta voi vuodessa yltää 1,5–2 metrin paksuuteen.[2]
Merijää on sulanut ilmaston lämpenemisen johdosta ja sulamisen odotetaan jatkuvan. Arktisen alueen meren jää saavutti alimman koskaan mitatun tasonsa kesällä 2007. Sitä ennen arktinen merijää oli vähimmillään vuonna 2005.[3] Uusia ennätyksiä on tehty lähes vuosittain. Vuonna 2020 arktisen merijään pinta-ala oli jo 1,12 miljoonaa neliökilometriä alle vuosien 1981–2010 keskiarvon.[4] Yhdysvaltain liittovaltion sää- ja valtamerentutkimusorganisaatio NOAA laskee, että merijää hupenee 46 % vuoden 1955 tasoista vuoteen 2055 mennessä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ The Cryosphere Today arctic.atmos.uiuc.edu. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Peter Wadhams: How Does Arctic Sea Ice Form and Decay? 1. tammikuuta 2003. NOAA. Viitattu 21. heinäkuuta 2007. (englanniksi)
- ↑ Merijää sulaa ennätystahtiin 21. syyskuuta 2007. YLE. Viitattu 21. syyskuuta 2007.
- ↑ Arktisilla alueilla taas ennätysvähän merijäätä Yle. 2020. Viitattu 27.12.2021.
- ↑ Sea Ice Effects Visualization 26. tammikuuta 2007. NOAA. Viitattu 21. syyskuuta 2007.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
