Ero sivun ”Ville Witka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätyt lähteet perustelevat merkittävyyden |
Korjattu kappaleen nimi. |
||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
== Työ muusikkona == |
== Työ muusikkona == |
||
Witka esiintyi muun muassa lauluduossa Ville ja Pinja vuosina 1996–1998. He julkaisivat kaksi pitkäsoittoalbumia, joiden tuottajana toimi [[Edu Kettunen]].<ref name="fono">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=Witka+Ville | Nimeke = Witka Ville | Julkaisu = Fono.fi – Äänitetietokanta | Viitattu = 23.6.2020 }}</ref> Molemmilta albumeilta nousi [[Radio Suomi|Radio Suomen]] soittolistan ykköseksi kappale (”Krokotiili” ja |
Witka esiintyi muun muassa lauluduossa Ville ja Pinja vuosina 1996–1998. He julkaisivat kaksi pitkäsoittoalbumia, joiden tuottajana toimi [[Edu Kettunen]].<ref name="fono">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.fono.fi/TekijaHakutulos.aspx?tekija=Witka+Ville | Nimeke = Witka Ville | Julkaisu = Fono.fi – Äänitetietokanta | Viitattu = 23.6.2020 }}</ref> Molemmilta albumeilta nousi [[Radio Suomi|Radio Suomen]] soittolistan ykköseksi kappale (”Krokotiili” ja ”Seitsemän päivää”). Levyillä kuultiin myös Ville Witkan omaa sävellys- ja sanoitustuotantoa.<ref name="fono"/> |
||
2000-luvulla Ville Witka on säveltänyt ja sanoittanut musiikkia muun muassa [[Johan Storgård]]in kirjoittamaan ”Ruukin avain” -teatteritrilogiaan sekä ''Pirturanta''-nimiseen musiikkinäytelmään Meri-Teijon kesäteatterille. Hän esiintyy ja tekee sävellystyötä edelleen. |
2000-luvulla Ville Witka on säveltänyt ja sanoittanut musiikkia muun muassa [[Johan Storgård]]in kirjoittamaan ”Ruukin avain” -teatteritrilogiaan sekä ''Pirturanta''-nimiseen musiikkinäytelmään Meri-Teijon kesäteatterille. Hän esiintyy ja tekee sävellystyötä edelleen. |
||
Versio 26. huhtikuuta 2021 kello 04.55
Ville Witka (s. 16. heinäkuuta 1966 Salo) on suomalainen muusikko ja muotoilija. Hän on toiminut muun muassa elokuva- ja musiikkialalla 1980–90-luvulla ja perusti design-toimiston 2000-luvun alussa.
Koulutus
Witka opiskeli vuosina 1973–1983 Salon musiikkiopistossa pääaineenaan piano. Jatko-opintoja hän kävi Turun konservatoriossa vuosina 1993–1996 pääaineena laulu (ääniala tenori).
Työ muusikkona
Witka esiintyi muun muassa lauluduossa Ville ja Pinja vuosina 1996–1998. He julkaisivat kaksi pitkäsoittoalbumia, joiden tuottajana toimi Edu Kettunen.[1] Molemmilta albumeilta nousi Radio Suomen soittolistan ykköseksi kappale (”Krokotiili” ja ”Seitsemän päivää”). Levyillä kuultiin myös Ville Witkan omaa sävellys- ja sanoitustuotantoa.[1]
2000-luvulla Ville Witka on säveltänyt ja sanoittanut musiikkia muun muassa Johan Storgårdin kirjoittamaan ”Ruukin avain” -teatteritrilogiaan sekä Pirturanta-nimiseen musiikkinäytelmään Meri-Teijon kesäteatterille. Hän esiintyy ja tekee sävellystyötä edelleen.
Työ elokuva-alalla
Ville Witka on toiminut tuottaja-tuotantopäällikkönä Aleksi Mäkelän uran ensimmäisissä elokuvissa Olinkin jo lähdössä ja Spede-yhtiöiden tuottamassa kokopitkässä elokuvassa Romanovin kivet[2].
Työ muotoilijana
Witka perusti Witka Oy -nimisen muotoilu- ja suunnittelutoimistonsa vuonna 2001. Hän on tehnyt lukuisia tuotesuunnitteluprojekteja eri yrityksille ja tehnyt yhteistyötä monen suomalaisen huippumuotoilijan ja suunnittelijan kanssa. Hän suunnitteli ensimmäisen suomalaisen printtikaakelituotteen (v. 2006) Savcor-yhtiöille yhteistyössä Pukkila Oy:n kanssa. Vuonna 2007 hän lanseerasi ensimmäisen Poolhouse-mallistonsa pienrakennuksen Porin asuntomessuilla yhteistyössä Teijo-Talojen kanssa. Vuonna 2013 esiteltiin Habitare-messuilla laaja Ville Witkan suunnittelema Witka Wood -mallisto, jossa oli mukana viisi eri yritystä ovi-, ikkuna-, keittiö-, kiintokaluste- ja liukuovivalmistajista. Witka Wood -mallisto on saanut myös tuotteekseen laajan ja innovatiivisen takkamalliston Linnatuli Oy:n kanssa toteutettuna yhteistyönä.
Muu tuotteet ja projektit
Witka on tullut tunnetuksi sittemmin myös ensimmäisenä suomalaisen oliiviöljybrändin ”Don Witka olive oil” kehittäjänä.[3] Hän on asunut talvikausiaan Espanjan Malagassa vuodesta 2013 alkaen.
Lähteet
- ↑ a b Witka Ville Fono.fi – Äänitetietokanta. Viitattu 23.6.2020.
- ↑ Ville Witka Elonetissä.
- ↑ https://www.sss.fi/2017/03/witka-loi-oliivioljybrandin/