Ero sivun ”Saaren kartano (Ulvila)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p typo |
p →Historiaa: fix |
||
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
==Historiaa== |
==Historiaa== |
||
Saaren kartanoa hallitsi 1530-luvulla [[ |
Saaren kartanoa hallitsi 1530-luvulla [[Kokemäenkartano]]n vouti Lauri Broke, jonka kuoltua kartano siirtyi hänen tyttärelleen ja tämän miehelle Niilo Mikonpojalle, jotka kuitenkin luovuttivat kartanon vuonna 1553 [[Kustaa Vaasa]]lle. Kartano oli tilinpidollisessa yhteydessä [[Ulvilan kuninkaankartano]]on muttei enää sen seuraajaan [[Porin kuninkaankartano]]on 1561 jälkeen. Saaren kartano päätyi [[Juhana III|Juhana III:n]] puolison Gunilla Bjelken omaisuudeksi, kunnes tämä lahjoitti sen muiden tilojen ohella Gulbrand Olavinpojalle vuonna 1600. Kahta vuotta myöhemmin Gulbrand antoi Saaren kartanon [[Sunniemen kartano|Sunniemen]] kartanonherralle Götrik Finckelle velkojen pantiksi. Fincken kuoltua kartano siirtyi [[Horn (suku)|Hornin]] suvulle, kunnes 1600-luvun lopun [[Reduktio (historia)|reduktio]] palautti sen kruunun omaisuudeksi. 1700–1800-luvuilla kartano oli upseerien käytössä, ja vuodesta 1879 sitä vuokrasivat [[Rosenlew (suku)|Rosenlewin]] suvun jäsenet.<ref name = avellan>{{Kirjaviite | Tekijä = Avellan, Niilo J. | Nimeke =Satakunta - Kotiseutututkimuksia III | Vuosi =1928 | Luku =Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II | Sivu =113–114 | Selite =Toinen painos | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Satakuntalainen osakunta | Tunniste = | www = https://www.satakuntalainenosakunta.fi/satakuntasarja/pdf/Satakuntasarja_III.pdf | www-teksti = Näköisversio verkossa | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 24.9.2014 }}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 18. elokuuta 2020 kello 18.11
Saaren kartano (aiemmin muun muassa Holmgård) on kartano Ulvilassa Satakunnassa. Se on 1500-luvulta peräisin oleva vanha upseerien ja kruunun virkamiesten virkatalo. Kartano sijaitsee Ulvilan Saarenluodolla, jota Kokemäenjoen entinen suuhaara Kirkkojuopa erottaa Ulvilan Kirkonkylästä.
Kartanon kaksikerroksinen päärakennus on vuodelta 1805, ja sitä ympäröi laaja puisto ja puutarha.[1] Päärakennuksen rakennutti everstiluutnantti Carl Johan Stjernvall,[2] hänen tyttärensä Aurora Karamzin on syntynyt kartanossa vuonna 1808.[3]
Saaren kartanon päärakennus puistoineen kuuluu osana Ulvilan kirkkoympäristöä Museoviraston inventoimiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.[1]
Historiaa
Saaren kartanoa hallitsi 1530-luvulla Kokemäenkartanon vouti Lauri Broke, jonka kuoltua kartano siirtyi hänen tyttärelleen ja tämän miehelle Niilo Mikonpojalle, jotka kuitenkin luovuttivat kartanon vuonna 1553 Kustaa Vaasalle. Kartano oli tilinpidollisessa yhteydessä Ulvilan kuninkaankartanoon muttei enää sen seuraajaan Porin kuninkaankartanoon 1561 jälkeen. Saaren kartano päätyi Juhana III:n puolison Gunilla Bjelken omaisuudeksi, kunnes tämä lahjoitti sen muiden tilojen ohella Gulbrand Olavinpojalle vuonna 1600. Kahta vuotta myöhemmin Gulbrand antoi Saaren kartanon Sunniemen kartanonherralle Götrik Finckelle velkojen pantiksi. Fincken kuoltua kartano siirtyi Hornin suvulle, kunnes 1600-luvun lopun reduktio palautti sen kruunun omaisuudeksi. 1700–1800-luvuilla kartano oli upseerien käytössä, ja vuodesta 1879 sitä vuokrasivat Rosenlewin suvun jäsenet.[4]
Lähteet
- ↑ a b Ulvilan kirkko ja ympäristö Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Suomessa. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.5.2011.
- ↑ Ulvilan kaupungin matkailusivut 5.5.2011. Ulvilan kaupunki. Viitattu 8.5.2011.
- ↑ Satakunta Satakuntalaiset kulttuuriympäristöt. Satakuntaliitto. Viitattu 8.5.2011.
- ↑ Avellan, Niilo J.: ”Entisen Ulvilan pitäjän maatilat II”, Satakunta - Kotiseutututkimuksia III, s. 113–114. Toinen painos. Satakuntalainen osakunta, 1928. Näköisversio verkossa (pdf) (viitattu 24.9.2014).