Porin kuninkaankartano
Porin kuninkaankartano oli 1500–1600-luvuilla Porissa sijainnut kuninkaankartano. Se oli Kokemäenkartanon linnaläänin hallintopaikka vuosina 1558–1634. Kartanon rakennukset hävisivät 1700-luvulla.
Perustaminen ja sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokemäenkartanon linnaläänin ensimmäinen hallintopaikka oli Kokemäenkartano, joka rakennettiin Kokemäellä jo 1300-luvun alkupuolella. Sieltä hallinto siirrettiin ensin 1549 Ulvilan kuninkaankartanoon ja sitten Poriin, kun kaupunki perustettiin vuonna 1558.[1]
Kuninkaankartano sijaitsi Porin silloisen kaupunkialueen ulkopuolella paikassa, jossa nykyään on vuonna 1863 rakennettu Keski-Porin kirkko puistoineen sekä Linnansillan eteläpää.[2]
Kartanon rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri osa kartanon rakennuksista oli vajaan 10 kilometrin päästä siirrettyjä vanhoja Ulvilan kuninkaankartanon hirsirakennuksia. Niitä oli yhteensä lähes kaksikymmentä. Päärakennus valmistui paikallisten talonpoikien päivätyönä sekä palkattujen kirvesmiesten rakentamana vuosina 1558–1559. Työmaa oli ajan oloihin nähden valtava, sillä talonpoikia oli rakentajina noin 500 ja kirvesmiehiä 50. Lisäksi paikalla oli tiilenlyöjiä sekä kymmenen muuraria.[2]
Ristin muotoiseen pitkään päärakennukseen muurattiin yhteensä neljä kellaria sekä 14 savupiippua, jotka olivat 1500-luvun Suomessa harvinaisia. Tavalliset kaupunkilaiset asuivat tuolloin yleensä piiputtomissa savupirteissä. Päärakennukseen hankittiin myös ikkunalaseja, jotka tuotiin paikalle Danzigista. Kartanon ylellisen ulkomuodon takia kaupunkilaiset alkoivat nimittää sitä linnaksi. Porin perustaneen Juhana-herttuan aikomuksena oli laajentaa kuninkaankartano oikeaksi kivilinnaksi, joka olisi rakennettu hieman kartanon länsipuolelle, nykyisen Hallituskadun ja Antinkadun risteyksen kohdalle. Talonpoikia määrättiin kuljettamaan paikalle kiviä eri puolilta Satakuntaa, mutta linna jäi lopulta rakentamatta.[2]
Linnaläänin lakkauttamisen jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Porin kuninkaankartano toimi Kokemäenkartanon linnaläänin hallintopaikkana vuoteen 1634 saakka, kunnes linnalääni lakkautettiin ja perustettiin uusi Turun ja Porin lääni.[1] Uusi kukoistuskausi koitti kuitenkin joitakin vuosia myöhemmin, kun kartano vuosina 1651–1663 kuului Porin kreivikunnalle. Kuninkaankartanon lopullinen rappioituminen alkoi vuonna 1680 tapahtuneen kreivikunnan lopettamisen myötä.[3]
Kartanon rakennuksia oli merkittynä vielä vuonna 1734 L.V. Ekmanin piirtämässä kaupunkikartassa, mutta vuoden 1799 Isaac Tillbergin kartasta näkyy, että kaupunkialue oli jo laajentunut kuninkaankartanon maille ja sen rakennukset hävinneet.[4] Kivilinnan rakentamiseen tarkoitettuja kiviä oli Linnanmäeksi nimetyllä paikalla vielä 1800-luvun alussa, mutta ne käytettiin myöhemmin muihin rakennushankkeisiin.[2]
Kuninkaankartanon pienoismalli on nykyään nähtävissä Satakunnan Museon perusnäyttelyssä.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Satakunnan kulttuuriympäristöt – Eilen, tänään, huomenna (s. 38). Viitattu 1.8.2013.
- ↑ a b c d Porin kaupunki – Kuninkaankartanon rakennustyömaa (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 1.8.2013.
- ↑ Pori – Björneborg. Kaupunkiarkeologinen inventointi (s. 16). Viitattu 1.8.2013.
- ↑ Pori – Björneborg. Kaupunkiarkeologinen inventointi (liite 7, s. 14). Viitattu 1.8.2013.
- ↑ Satakunnan Museo Viitattu 1.8.2013.