Ero sivun ”Näsiä” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Aiheesta muualla ym |
hiomista |
||
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
}} |
}} |
||
[[Tiedosto:Daphne mezereum0.jpg|pienoiskuva|Runsaasti kukkiva näsiä.]] |
[[Tiedosto:Daphne mezereum0.jpg|pienoiskuva|Runsaasti kukkiva näsiä.]] |
||
'''Näsiä''' eli '''lehtonäsiä''', ''riidenmarja'' (''Daphne mezereum'') on [[pensas]], joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen [[marja]]t ovat erittäin myrkyllisiä.<ref name="Suomen.Luonto.Viehko.tappava"/> [[Marja]]n [[siemen]]et sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5).<ref name="Dr.Duke"/><ref name="Merck"/> Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu [[Näsiät|näsiöihin]] (''Daphne''), jossa on noin 50 lajia.<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> |
'''Näsiä''' eli '''lehtonäsiä''', ''riidenmarja'' (''Daphne mezereum'') on [[näsiäkasvit|näsiäkasvien]] heimoon kuuluva [[pensas]], joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen [[marja]]t ovat erittäin myrkyllisiä.<ref name="Suomen.Luonto.Viehko.tappava"/> [[Marja]]n [[siemen]]et sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5).<ref name="Dr.Duke"/><ref name="Merck"/> Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu [[Näsiät|näsiöihin]] (''Daphne''), jossa on noin 50 lajia.<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> |
||
== Ulkonäkö == |
== Ulkonäkö ja koko == |
||
=== |
=== Kasvutapa ja lehdet === |
||
Lehtonäsiä |
Lehtonäsiä on 60–100 senttimetrin korkuinen kesävihanta pensas, jonka [[varsi|varret]] ovat vaalean harmaanruskeita, pystyjä ja pystyhaaraisia. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] kasvavat oksissa kierteisesti ja ovat noin 6–8 senttimetriä pitkiä.<ref name="Suomen.Luonto.Viehko.tappava"/> [[Lehtimuoto|Lehtien muoto]] on vastapuikea, suikea, [[Lehtilaita|lehdenlaita]] on ehyt ja alapuolelta sinivihreät.<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> |
||
| ⚫ | |||
=== Kukat === |
|||
| ⚫ | Lehtonäsiä kukkii maalis–huhtikuussa Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomessa vasta toukokuussa.<ref name="Suomen.Luonto.Viehko.tappava"/> [[Kukka| |
||
=== |
=== Kukat ja hedelmät === |
||
| ⚫ | Lehtonäsiä kukkii maalis–huhtikuussa Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomessa vasta toukokuussa.<ref name="Suomen.Luonto.Viehko.tappava"/> [[Kukka|Kukat]] ovat väriltään vaaleanvioletteja, sinipunaisia tai joskus valkoisia.<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> Ne puhkeavat varren kärjessä olevista vanhoista lehtienarvista ennen lehtimistä 2–4 kukan ryhminä.<ref name="Yle.Näsiä.on.myrkyllinen"/> Kukissa ei ole [[teriö]]tä, ainoastaan [[verhiö]] joka on kellomeinen, tyvestä [[yhdislehtinen]] ja neliliuskainen. Verhiön halkaisija on noin 10 millimetriä. Kukassa on neljä pitkää ja neljä lyhyttä [[hede]]ttä.<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> Kukkien tuoksu on voimakas.<ref name="Puutarha.kavalan.kaunis"/> |
||
Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä [[Luumarja|luumarjoja]].<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> |
|||
Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä [[Luumarja|luumarjoja]].<ref name="LuontoPortti.Näsiä"/> [[Marja]]n [[siemen]]et sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa [[metsereiini]]ä (C<sub>38</sub>H<sub>38</sub>O<sub>10</sub>, CAS-numero 34807-41-5).<ref name="Dr.Duke"/><ref name="Merck"/> |
|||
== Levinneisyys ja kasvupaikat == |
== Levinneisyys ja kasvupaikat == |
||
| Rivi 39: | Rivi 38: | ||
== Kasvintuhoajat == |
== Kasvintuhoajat == |
||
[[Nisäkkäät]] jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten [[hanhet]].<ref name="Henriettes-herb"/> |
[[Nisäkkäät]] jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten [[hanhet]].<ref name="Henriettes-herb"/> |
||
| ⚫ | |||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 5. toukokuuta 2020 kello 17.19
| Lehtonäsiä | |
|---|---|
_-_Keila_loomets.jpg) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Näsiäkasvit Thymelaeaceae |
| Suku: | Näsiät Daphne |
| Laji: | mezereum |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
Näsiä eli lehtonäsiä, riidenmarja (Daphne mezereum) on näsiäkasvien heimoon kuuluva pensas, joka kukkii aikaisin keväällä ennen lehtien puhkeamista. Etelä-Suomessa kukinta ajoittuu huhtikuulle, ja Etelä-Lapissa vasta toukokuulle. Sen marjat ovat erittäin myrkyllisiä.[2] Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5).[3][4] Suomessa kasvava yleinen näsiä kuuluu näsiöihin (Daphne), jossa on noin 50 lajia.[5]
Ulkonäkö ja koko
Kasvutapa ja lehdet
Lehtonäsiä on 60–100 senttimetrin korkuinen kesävihanta pensas, jonka varret ovat vaalean harmaanruskeita, pystyjä ja pystyhaaraisia. Lehdet kasvavat oksissa kierteisesti ja ovat noin 6–8 senttimetriä pitkiä.[2] Lehtien muoto on vastapuikea, suikea, lehdenlaita on ehyt ja alapuolelta sinivihreät.[5]
Kukat ja hedelmät
Lehtonäsiä kukkii maalis–huhtikuussa Etelä-Suomessa, ja Pohjois-Suomessa vasta toukokuussa.[2] Kukat ovat väriltään vaaleanvioletteja, sinipunaisia tai joskus valkoisia.[5] Ne puhkeavat varren kärjessä olevista vanhoista lehtienarvista ennen lehtimistä 2–4 kukan ryhminä.[6] Kukissa ei ole teriötä, ainoastaan verhiö joka on kellomeinen, tyvestä yhdislehtinen ja neliliuskainen. Verhiön halkaisija on noin 10 millimetriä. Kukassa on neljä pitkää ja neljä lyhyttä hedettä.[5] Kukkien tuoksu on voimakas.[7]
Kukista muodostuu punaisia, soikeita ja erittäin myrkyllisiä luumarjoja.[5] Marjan siemenet sisältävät muun muassa myrkyllistä diterpeenialkoholeihin kuuluvaa metsereiiniä (C38H38O10, CAS-numero 34807-41-5).[3][4]
Levinneisyys ja kasvupaikat
Lehtonäsiä kasvaa lehdoissa ja lehtomaisissa metsissä. Se on kalkinsuosija. Lehtonäsiän kerääminen on Manner-Suomessa kielletty kaupalliseen takoitukseen ja se on Ahvenanmaalla kokonaan rauhoitettu.[5]
Käyttö
Lehtonäsiän osia on käytetty lääkekasvina. Sen myrkyllisyyttä on myös hyödynnetty esimerkiksi ketunmyrkyn valmistukseen. Sitä käytetään myös koristekasvina.[8]
Kasvintuhoajat
Nisäkkäät jättävät lehtonäsiän rauhaan, sillä se on useimmille niistä tappavan myrkyllinen. On kuitenkin olemassa eläimiä, jotka pystyvät sitä syömään, kuten hanhet.[8]
Lehtonäsiässä voi esiintyä punapahkasientä eli punanäppyä (Nectria cinnabarina).
Lähteet
- ↑ Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Daphne mezereum (TSN 27126) itis.gov. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Väre, Henry: Viehko, tappavan myrkyllinen näsiä Suomen Luonto. 7.5.2018. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ a b Daphne mezereum (Thymelaeaceae) Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Mezerein Merck KGaA. Viitattu 12.4.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f Näsiä, Daphne mezereum LuontoPortti. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ Salovaara, Risto: Näsiä on myrkyllinen Yle Oppiminen. 23.5.2006. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ Näsiä – kavalan kaunis kevään kukkija Puutarha.net. Viitattu 12.4.2020.
- ↑ a b Cantell ja Saarnio, 1936: Suomen myrkylliset ja lääkekasvit Henriettes-herb.com. Viitattu 12.4.2020.
Aiheesta muualla
- Laji.fi: Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
- Luopioisten kasvisto: Lehtonäsiä (Daphne mezereum)
- Lehtonäsiä Daphne mezereum Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 12.4.2020.
- lehtonäsiä – Daphne mezereum Laji.fi. Viitattu 12.4.2020.
- Lönnrot, 1866: Flora Fennica – Suomen Kasvio – Daphne L. Näsiä. Tibast Henriettes-herb.com. Viitattu 12.4.2020.
- Daphne mezereum L. Liber Herbarum II. Viitattu 12.4.2020.
- Daphne mezereum L., paradise plant Natural Resources Conservation Service – USDA.gov. Viitattu 12.4.2020.
- Daphne mezereum, (mezereon) CABI – Invasive Species Compendium. Viitattu 12.4.2020.
- Pherobase: Floral volatiles of Daphne mezereum (englanniksi)
Kirjallisuutta
- Paarlahti, Jouni: Myrkkykasvit. WSOY: WSOY, 2005. ISBN 9510300799.