Ero sivun ”Maitohappobakteeri” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
== Terveysvaikutukset == |
== Terveysvaikutukset == |
||
Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Monet kuluttajat käyttävät kuitenkin maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan [[Probiootti|probiootteja]] eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-vanhin-maitohappobakteeribrandi-valio-gefilus-tayttaa-25-vuotta?publisherId=2033&releaseId=24563011|nimeke=Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta {{!}} Valio Oy|julkaisu=www.sttinfo.fi|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kielto johtuu siitä, että |
Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=trv00010|nimeke=Suun mikrobit|tekijä=Kustannus Oy Duodecim|julkaisu=Duodecim - Terveyskirjasto|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Monet kuluttajat käyttävät kuitenkin maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan [[Probiootti|probiootteja]] eli terveyttä edistäviä bakteereita.<ref>{{Lehtiviite | www = http://www.thelancet.com/article/S0140673603124890/abstract|Julkaisu = The Lancet| Otsikko= Gut flora in health and disease| Tekijä = Francisco Guarner, Juan-R Malagelada| Ajankohta = 2003-02-08| Viitattu = 26.2.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.sttinfo.fi/tiedote/euroopan-vanhin-maitohappobakteeribrandi-valio-gefilus-tayttaa-25-vuotta?publisherId=2033&releaseId=24563011|nimeke=Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta {{!}} Valio Oy|julkaisu=www.sttinfo.fi|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Kielto johtuu siitä, että EFSA hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/ravitsemus--ja-terveysvaitteet/|nimeke=Ravitsemus- ja terveysväitteet|tekijä=Ruokavirasto|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=|viitattu=2020-03-27|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 6. huhtikuuta 2020 kello 15.22
Maitohappobakteereihin eli laktobasilleihin luokitellaan bakteerit, jotka tuottavat hiilihydraateista käymistuotteinaan maitohappoa. Maitohappobakteereiksi mielletään usein myös Bifidobacterium-sukuiset lajit, vaikka ne eivät tuotakaan maitohappoa.
Monet maitohappobakteerit kuuluvat suoliston normaaliflooraan[1] eli ne ovat yleisiä suolessa eläviä mikrobeita, joista ei ole yleensä vaaraa ihmisen terveydelle[2].
Käyttö elintarvikkeissa
Maitohappobakteerit ovat tärkeässä roolissa monien maitotuotteiden valmistuksessa. Näitä ovat muun muassa jogurtti, piimä, viili ja juustot. Maitohappobakteereita hyödynnetään hapattajina myös monissa muissa elintarvikkeissa kuten suolakurkussa, hapankaalissa, kestomakkaroissa ja hapanjuureen valmistetuissa leivissä.[3] Elintarvikkeiden valmistuksekssa käytettyjä maitohappobakteerisukuja ovat esimerkiksi perinteisissä hapatetuissa elintarvikkeissa käytetyt Lactobacillus, Lactococcus, Pediococcus, Leuconostoc ja Enterococcus.
Terveysvaikutukset
Suuri osa hammasmädän vaivaaman hampaan bakteereista on maitohappobakteereita[4]. Monet kuluttajat käyttävät kuitenkin maitohappobakteereita sisältäviä ruoka-aineita ja lisäravinteita, koska uskovat niiden olevan probiootteja eli terveyttä edistäviä bakteereita.[5] Esimerkiksi suomalainen Valio markkinoi 1990-luvulla Gefilus-mehujaan väittäen, että niiden sisältämät lactobacillus rhamnosus GG -bakteerit parantaisivat tutkimusten mukaan elimistön vastustuskykyä. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA ei ole kuitenkaan hyväksynyt väitteitä yhdenkään maitohappobakteerin terveysvaikutuksista, minkä vuoksi maitohappobakteereita sisältäviä elintarvikkeita ei saa enää markkinoida terveysväitteiden avulla.[6] Kielto johtuu siitä, että EFSA hyväksyy vain sellaiset väitteet, joiden tueksi on olemassa vahvaa tieteellistä näyttöä.[7]
Lähteet
- ↑ Wilhelm H Holzapfel, Petra Haberer, Johannes Snel, Ulrich Schillinger, Jos H.J Huis in't Veld: Overview of gut flora and probiotics. International Journal of Food Microbiology, 1998, 41. vsk, nro 2. doi:10.1016/S0168-1605(98)00044-0. (englanniksi)
- ↑ Mikrobiologia:normaalimikrobisto – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ A. Corsetti, M. Gobbetti, J. Rossi, P. Damiani: Antimould activity of sourdough lactic acid bacteria: identification of a mixture of organic acids produced by Lactobacillus sanfrancisco CB1. Applied Microbiology and Biotechnology, 1998, 50. vsk, nro 2. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Kustannus Oy Duodecim: Suun mikrobit Duodecim - Terveyskirjasto. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Francisco Guarner, Juan-R Malagelada: Gut flora in health and disease. The Lancet, 8.2.2003. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.2.2017. (englanniksi)
- ↑ Euroopan vanhin maitohappobakteeribrändi Valio Gefilus® täyttää 25 vuotta | Valio Oy www.sttinfo.fi. Viitattu 27.3.2020.
- ↑ Ruokavirasto: Ravitsemus- ja terveysväitteet ruokavirasto.fi. Viitattu 27.3.2020.