Ero sivun ”Belgialainen keittiö” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisimmät 2 tekstimuutosta (tehnyt 195.236.123.55) ja palautettiin versio 17343498, jonka on tehnyt 4shadowwBOT
p linkki kuntoon
Rivi 8: Rivi 8:
Linnunliha on Belgiassa erityisen suosittua, ja kanaa käytetään useisiin ruokalajeihin; [[flaamit]] kutsuvatkin [[Bryssel|brysseliläisiä]] lempinimellä "kanansyöjät" (''Kiekefretters'').<ref>Dominé 2001, s. 310.</ref> Kuuluisa ardennienkinkku (''jambon d'Ardennes'') on ainoa belgialainen liha- ja leikkeletuote, jolle myönnetään virallinen laatumerkki.<ref>Dominé 2001, s. 312.</ref> [[Ardennien vuoristo]]sta saadaan myös [[kuusipeura]]a ja [[villisika]]a; metsästyskausi on tavallisesti lokakuun alusta joulukuun loppuun.<ref>Dominé 2001, s. 314.</ref>
Linnunliha on Belgiassa erityisen suosittua, ja kanaa käytetään useisiin ruokalajeihin; [[flaamit]] kutsuvatkin [[Bryssel|brysseliläisiä]] lempinimellä "kanansyöjät" (''Kiekefretters'').<ref>Dominé 2001, s. 310.</ref> Kuuluisa ardennienkinkku (''jambon d'Ardennes'') on ainoa belgialainen liha- ja leikkeletuote, jolle myönnetään virallinen laatumerkki.<ref>Dominé 2001, s. 312.</ref> [[Ardennien vuoristo]]sta saadaan myös [[kuusipeura]]a ja [[villisika]]a; metsästyskausi on tavallisesti lokakuun alusta joulukuun loppuun.<ref>Dominé 2001, s. 314.</ref>


Belgian yli 300 eri [[juusto]]n joukosta tunnetuin on [[herve]], joka on peräisin itäisestä Belgiasta. Belgialaisilla on tapana syödä juustonsa leivän päällä tai [[patonki]]en ja sämpylöiden täytteenä. Juustoa käytetään myös raaka-aineena useissa ruokalajeissa, erityisesti makeissa tai suolaisissa juustopiirakoissa.<ref>Dominé 2001, s. 322–325.</ref>
Belgian yli 300 eri [[juusto]]n joukosta tunnetuin on [[herve (juusto)|herve]], joka on peräisin itäisestä Belgiasta. Belgialaisilla on tapana syödä juustonsa leivän päällä tai [[patonki]]en ja sämpylöiden täytteenä. Juustoa käytetään myös raaka-aineena useissa ruokalajeissa, erityisesti makeissa tai suolaisissa juustopiirakoissa.<ref>Dominé 2001, s. 322–325.</ref>


[[Kuva:Pralines cut.jpg|thumb|Belgialaisia suklaakonvehteja.]]
[[Kuva:Pralines cut.jpg|thumb|Belgialaisia suklaakonvehteja.]]

Versio 13. maaliskuuta 2020 kello 21.50

Waterzooi on suosittu kala-vihannespata Belgiassa.

Belgialainen keittiö on saanut paljon vaikutteita naapurimaansa Ranskan keittiöstä, mutta belgialaiset vaalivat ja arvostavat myös omia erikoisuuksiaan. Erityisen tärkeä asia belgialaisille on olut, joiden yli sadan paikallisen merkin joukkoon kuuluu joitain maailman parhaimmiksi arvostettuja oluita. Belgian ruokakulttuuri tunnetaan myös ranskanperunoista, suklaakonvehdeista, simpukoista, vohveleista ja pikkuleivistä.[1]

Belgia on ranskanperunoiden kotimaa. Peruna tuli Belgiaan vuoden 1601 jälkeen, ja ranskalaisia perunoita valmistettiin maassa luultavasti ensimmäisen kerran 1600-luvun loppupuolella. Ranskanperunoita myydään Belgiassa yleisissä kojuissa (fritures), joista saa perunoiden kanssa myös erilaisia kastikkeita. Perunoista valmistetaan Belgiassa myös esimerkiksi peruna-kasvissose stoempia.[2]

Perinteinen belgialainen kalapata on waterzooi, johon käytetään tuoretta Pohjanmeren kalaa ja kasviksia. Toinen kansallinen erikoisuus on vihreä ankerias (anguilles au vert).[3] Meren antimista suosittuja ovat myös simpukat.[2]

Linnunliha on Belgiassa erityisen suosittua, ja kanaa käytetään useisiin ruokalajeihin; flaamit kutsuvatkin brysseliläisiä lempinimellä "kanansyöjät" (Kiekefretters).[4] Kuuluisa ardennienkinkku (jambon d'Ardennes) on ainoa belgialainen liha- ja leikkeletuote, jolle myönnetään virallinen laatumerkki.[5] Ardennien vuoristosta saadaan myös kuusipeuraa ja villisikaa; metsästyskausi on tavallisesti lokakuun alusta joulukuun loppuun.[6]

Belgian yli 300 eri juuston joukosta tunnetuin on herve, joka on peräisin itäisestä Belgiasta. Belgialaisilla on tapana syödä juustonsa leivän päällä tai patonkien ja sämpylöiden täytteenä. Juustoa käytetään myös raaka-aineena useissa ruokalajeissa, erityisesti makeissa tai suolaisissa juustopiirakoissa.[7]

Belgialaisia suklaakonvehteja.

Belgialaisten maailmankuulujen suklaakonvehtien valikoima on hyvin laaja. Belgian vuotuinen suklaantuotanto oli 2000-luvun alussa 220 000 tonnia, josta 180 000 tonnia käytettiin konvehtien päällystämiseen. Suurin osa konvehdeista menee vientiin.[8]

Belgiassa on yli sata erilaista olutta.[9] Belgialaisia oluita on kolmea tyyppiä: pohjahiivaoluet, joista tunnetuimpia merkkejä ovat Jupiler, La Stella ja La Maes, spontaanisti käyneet oluet (lambic), joiden käymisen aiheuttaa Sennen laaksossa luonnollisesti esiintyvät bakteerit ja villihiiva sekä pintahiivaoluet. Näiden lisäksi Belgiassa on erikoisoluita: vahvat oluet (kuten Duvel), ruskeat oluet (kuten Roodenbach), paksut, tummat ja vahvat oluet, joita tuodaan Britanniasta, kausioluet sekä valko-oluet (kuten Blanche de Louvain).[10]

Lähteet

  • Dominé, André: Culinaria Makujen Eurooppa. Dominé, André & Römer, Joachim & Ditter, Michael (päätoimittajat). Könemann, 2001 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-5810-1.

Viitteet

  1. ↑ Dominé 2001, s. 303.
  2. ↑ a b Dominé 2001, s. 306.
  3. ↑ Dominé 2001, s. 305.
  4. ↑ Dominé 2001, s. 310.
  5. ↑ Dominé 2001, s. 312.
  6. ↑ Dominé 2001, s. 314.
  7. ↑ Dominé 2001, s. 322–325.
  8. ↑ Dominé 2001, s. 328–329.
  9. ↑ Dominé 2001, s. 320.
  10. ↑ Dominé 2001, s. 318.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Belgialainen_keittiö&oldid=18791905”