Ero sivun ”Koronavirukset” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos sotkemisena (tehnyt 188.238.81.91) ja palautettiin versio 18729928, jonka on tehnyt 5-HT2AR
täytin teksti
Rivi 1: Rivi 1:
{{korjattava/takso}}
{{korjattava/takso}}
[[Tiedosto:Coronaviruses 004 lores.jpg|pienoiskuva|Koronaviruksia. Koronaviruksille on tyypillistä niitä elektronimikros­koopilla katsottaessa "halo" tai kruunun kaltainen ([[korona (aurinko)|korona]]) olemus.]]
[[Tiedosto:Coronaviruses 004 lores.jpg|pienoiskuva|Koronaviruksia. Koronaviruksille on tyypillistä niitä elektronimikros­koopilla katsottaessa "halo" tai kruunun kaltainen ([[korona (aurinko)|korona]]) olemus.]]
'''Koronavirukset''' ovat ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavia viruksia. Ihmiselle tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnettiin aiemmin vain kaksi, eivätkä sairastumiset yleensä olleet vakavia. [[SARS]]in aiheuttajaksi paljastui ennestään tuntematon koronavirus.<ref name=ktl2003>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2003/5-6_2003/koronavirukset_elaimilla_yleisia/ | Nimeke = Koronavirukset eläimillä yleisiä | Tekijä = Jalava, Katri & Leinikki, Pauli | Julkaisija = KTL | Arkisto = https://web.archive.org/web/20060326054332/http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2003/5-6_2003/koronavirukset_elaimilla_yleisia/ | Arkistoitu = 26.3.2006}}</ref> Vuonna 2012 tavattiin Lähi-idästä tätä muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus [[MERS]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/koronavirus | Nimeke = Koronavirus | Julkaisu = Infektiotaudit ja rokotukset | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 14.10.2013}}</ref>
'''koronavirus on hyvä tauti joka puhdistaa elimistön Koronavirukset''' ovat ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavia viruksia. Ihmiselle tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnettiin aiemmin vain kaksi, eivätkä sairastumiset yleensä olleet vakavia. [[SARS]]in aiheuttajaksi paljastui ennestään tuntematon koronavirus.<ref name=ktl2003>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2003/5-6_2003/koronavirukset_elaimilla_yleisia/ | Nimeke = Koronavirukset eläimillä yleisiä | Tekijä = Jalava, Katri & Leinikki, Pauli | Julkaisija = KTL | Arkisto = https://web.archive.org/web/20060326054332/http://www.ktl.fi/portal/suomi/julkaisut/kansanterveyslehti/lehdet_2003/5-6_2003/koronavirukset_elaimilla_yleisia/ | Arkistoitu = 26.3.2006}}</ref> Vuonna 2012 tavattiin Lähi-idästä tätä muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus [[MERS]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.thl.fi/fi_FI/web/infektiotaudit-fi/koronavirus | Nimeke = Koronavirus | Julkaisu = Infektiotaudit ja rokotukset | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Viitattu = 14.10.2013}}</ref>


Eläinten koronavirukset on tunnettu paremmin. Hiiren [[Hepatiitti|hepatiitin]] aiheuttavan koronaviruksen tiedetään tarttuvan herkästi. [[IB (eläintauti)|Siipikarjan tarttuvan bronkiitin]] aiheuttava koronavirus leviää ulosteella saastuneesta rehusta. Muita tauteja ovat sioilla esiintyvä tarttuva gastroenteriitti ([[TGE]]), porsaiden epideeminen ripulivirus ja porsaiden hemagglutinoiva enkefalomyeliitti, [[nautojen talvidysenteria]] ja kissan enteerinen suolistotulehdus ([[FECV]]) ja tarttuva vatsakalvontulehdus ([[FIPV]]).<ref name=ktl2003/>
Eläinten koronavirukset on tunnettu paremmin. Hiiren [[Hepatiitti|hepatiitin]] aiheuttavan koronaviruksen tiedetään tarttuvan herkästi. [[IB (eläintauti)|Siipikarjan tarttuvan bronkiitin]] aiheuttava koronavirus leviää ulosteella saastuneesta rehusta. Muita tauteja ovat sioilla esiintyvä tarttuva gastroenteriitti ([[TGE]]), porsaiden epideeminen ripulivirus ja porsaiden hemagglutinoiva enkefalomyeliitti, [[nautojen talvidysenteria]] ja kissan enteerinen suolistotulehdus ([[FECV]]) ja tarttuva vatsakalvontulehdus ([[FIPV]]).<ref name=ktl2003/>

Versio 4. maaliskuuta 2020 kello 13.46

Koronaviruksia. Koronaviruksille on tyypillistä niitä elektronimikros­koopilla katsottaessa "halo" tai kruunun kaltainen (korona) olemus.

koronavirus on hyvä tauti joka puhdistaa elimistön Koronavirukset ovat ihmisillä ja eläimillä tauteja aiheuttavia viruksia. Ihmiselle tautia aiheuttavia koronaviruksia tunnettiin aiemmin vain kaksi, eivätkä sairastumiset yleensä olleet vakavia. SARSin aiheuttajaksi paljastui ennestään tuntematon koronavirus.[1] Vuonna 2012 tavattiin Lähi-idästä tätä muistuttava koronaviruksen aiheuttama hengityselintulehdus MERS.[2]

Eläinten koronavirukset on tunnettu paremmin. Hiiren hepatiitin aiheuttavan koronaviruksen tiedetään tarttuvan herkästi. Siipikarjan tarttuvan bronkiitin aiheuttava koronavirus leviää ulosteella saastuneesta rehusta. Muita tauteja ovat sioilla esiintyvä tarttuva gastroenteriitti (TGE), porsaiden epideeminen ripulivirus ja porsaiden hemagglutinoiva enkefalomyeliitti, nautojen talvidysenteria ja kissan enteerinen suolistotulehdus (FECV) ja tarttuva vatsakalvontulehdus (FIPV).[1]

Koronavirukset kuuluvat Nidovirales-lahkoon ja edelleen Coronaviridae-heimoon.[3] Koronavirukset ovat vaipallisia, positiivissäikeisiä RNA-viruksia.[4]

Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti toukokuussa 2013, että uudentyyppinen koronavirus voi siirtyä ihmisestä toiseen. Tämän MERS-CoV:ksi nimetyn viruksen tiedettiin siihen mennessä aiheuttaneen Euroopassa ja Lähi-idässä 18 ihmisen kuoleman. Uusi virus tavattiin ensi kerran syyskuussa 2012. Koronavirustartuntoja on Euroopassa ilmoitettu myös Saksassa ja Britanniassa. Yhteensä niitä oli tuolloin löydetty maailmassa 34 kappaletta.[5]

Vuonna 2019 raportoitiin Kiinan Wuhanissa uusi koronavirus eli SARS-CoV-2, joka leviää myös ihmisistä toisiin ja jonka pelätään aiheuttavan pandemian vuonna 2020. Sen epäillään siirtyneen ihmisen patogeeniksi myrkkykäärmeistä.[6]

Lähteet

  1. a b Jalava, Katri & Leinikki, Pauli: Koronavirukset eläimillä yleisiä KTL. Arkistoitu 26.3.2006.
  2. Koronavirus Infektiotaudit ja rokotukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 14.10.2013.
  3. Nidovirales: Evolving the largest RNA virus genome (PDF) idpublications.com. Arkistoitu 8.8.2017. Viitattu 25.9.2012. (englanniksi)
  4. Tervo, Annukka: Makrodomeeni-inhibiittorit antiviraalisina yhdisteinä (PDF) (pro gradu) helda.helsinki.fi. Viitattu 25.9.2012.
  5. WHO: Uusi koronavirus tarttuu todennäköisesti ihmisestä toiseen Helsingin Sanomat. 12.5.2013. Viitattu 12.5.2013.
  6. Marika Kataja: Tutkijat: Kiinan koronavirus saattaa olla peräisin myrkyllisistä käärmeistä YLE Uutiset. 23.1.2020. Viitattu 23.1.2020.

Aiheesta muualla

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.